Metsien hiilinielut

Metsillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä.  Metsät ja muu biomassa sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä ja ne toimivat merkittävinä hiilinieluina. Maailmanlaajuisesti metsien häviäminen, mm. maatalouden laajentumisen ja rakentamisen vuoksi on yksi suurimpia kasvihuonekaasujen päästölähteitä.

Suomessa kangasmetsien maaperän hiilivaraston arvioidaan olevan noin 1300 miljoonaa tonnia ja soiden maaperän hiilivaraston noin 5 500 miljoonaa tonnia. Puuston biomassaan on sitoutunut hiiltä noin 700 miljoonaa tonnia, mikä on noin kymmenesosa maaperään sitoutuneesta hiilestä.

Suomen metsien hiilinielun eli ilmakehästä metsien kasvuun sitoutuvan hiilidioksidin määrä on  vaihdellut vuodesta 1990 lähtien 22–50 miljoonan tonnin välillä hiilidioksidiekvivalentteina (milj.t CO2 ekv). Tämä vastaa vuositasolla 30–60 % Suomen vuosittaisista kokonaispäästöistä.

Suomi on kansainvälisesti osana Kioton pöytäkirjan toista velvoitekautta sitoutunut vuoteen 2020 asti ylläpitämään hiilinielua, jonka suuruus on 19 milj.tonnia hiilidioksidiekvivalentteina vuodessa.

Muualla palvelussamme

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka ja metsät

Muualla verkossa

Ilmasto-infografiikka: Hiilen sitoutuminen ja varastoituminen metsämaahan, puustoon ja puutuotteisiin

Komission 20.7.2016 julkaisema  asetusehdotus maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmastoja energipolitiikan puitteisiin COM (2016) 479 final

Lisätietoja

Tatu Torniainen, neuvotteleva virkamies 
MMM, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162162