Hyppää sisältöön
Media

Maa-ja metsätalousministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Huoltovarmuuskeskus
Selvitys: Vesihuollon häiriöihin varautumista parannettava

maa- ja metsätalousministeriösosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 24.6.2019 12.59
Tiedote

Selvityshenkilöt Antti Belinskij ja Risto Saarinen ehdottavat vesihuollon riskien vähentämiseksi tarkennuksia vesihuollon lainsäädäntöön, valvontaan ja käytäntöihin. Erityisen tärkeää olisi täsmentää vesihuollon häiriötilannesuunnittelun vaatimuksia.

Selvityshenkilöt arvioivat häiriötilanteita sekä vesihuolto- että terveydensuojelulainsäädännön näkökulmista. Esimerkkitapauksina raportissa käsitellään viime vuosina Nousiaisissa, Porvoossa ja Äänekoskella tapahtuneita vesihuollon häiriöitä. 

Selvityshenkilöt korostavat, että häiriötilanteessa on syytä varautua aina pahimpaan vaihtoehtoon sekä kiinnittää erityistä huomiota tilannekuvan varmistamiseen ja kriisiviestintään.

”Vesihuollon vakavat häiriötilanteet ovat tyypillisesti epäonnisten yhteensattumien summia”, toteavat Belinskij ja Saarinen. Häiriötilanteita ei voida välttää kokonaan, mutta vesihuollon riskejä voidaan ja pitää jatkossa vähentää hyvän jatkuvuudenhallinnan ja häiriötilanteisiin varautumisen avulla.

Vesihuolto on osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria. Sen mahdollisimman häiriötön toimivuus on olennaista niin väestön kuin elinkeinoelämän toimintojen turvaamisessa kaikissa olosuhteissa.

Etukäteissuunnittelua parannettava

Vesihuoltolaitosten ja muiden vesihuollon toimijoiden häiriötilannesuunnitelmissa on selvityksen mukaan nykyisin puutteita. Suunnitelmat eivät ole aina riittävän yksityiskohtaisia tai kattavia, eivätkä siksi ohjaa toimintaa tarpeeksi hyvin. Esimerkiksi avainhenkilöiden yhteystiedot eivät ole suunnitelmissa välttämättä ajan tasalla. Myös harjoittelu häiriötilanteita varten on vähäistä.

Vesihuoltolainsäädännössä olisi selvitysmiesten mukaan hyvä säätää nykyistä tarkemmin häiriötilannesuunnitelman sisällöstä. Riskien arviointia ja häiriötilanteiden suunnittelua olisi lisäksi pystyttävä seuraamaan nykyistä tehokkaammin. Vesihuollon häiriöihin varautumista pitäisi parantaa myös lisäämällä terveydensuojeluviranomaisten, ELY-keskusten ja vesihuoltolaitosten yhteistyötä.

Etukäteissuunnittelun merkitystä lisää se, että erilaiset häiriötilanteet voivat lisääntyä lähivuosina vesihuoltoverkostojen ikääntymisen ja niiden riittämättömän saneerauksen takia. Kunnossapidon edistämiseksi on syytä kehittää myös vesihuoltolaitosten taloudenpitoa ja sen valvontaa sekä turvata laitoksille niiden tehtävien kannalta riittävät henkilöstö- ja osaamisresurssit.

Selvitys vesihuollon häiriötilanteista -raportti laadittiin maa- ja metsätalousministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen toimeksiannosta. 

Lisätietoja:

Ympäristöoikeuden professori Antti Belinskij, Itä-Suomen yliopisto, p. 046 920 9189, 

Diplomi-insinööri, entinen Porvoon vesilaitoksen toimitusjohtaja Risto Saarinen, p. 045 7872 2003

Vesihallintoneuvos Minna Hanski, MMM, p. 0295 162 360, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, STM, p. 0295 163 315, etunimi.sukunimi@stm.fi

Johtaja Jyrki Hakola, Huoltovarmuuskeskus, p. 0295 051 030, etunimi.sukunimi@nesa.fi