Vuonna 2021 uhanalaisten lintukantojen pelastaminen sai vauhtia ja soiden suojelu ylitti tavoitteen
Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisessä Helmi-ohjelmassa hoidettiin, kunnostettiin ja ennallistettiin elinympäristöjä enemmän kuin koskaan. Erityisesti arvokkaiden lintuvesien ja -kosteikkojen kunnostus sai viime vuonna vauhtia, ja soiden suojelussa ylitettiin vuodelle 2021 asetetut tavoitteet.
Helmi-ohjelma sai valtioneuvoston päätöksellä 2030 ulottuvat tavoitteet keväällä 2021. Ohjelmassa on 40 toimenpidettä eri elinympäristöjen ennallistamisen, hoidon ja suojelun vauhdittamiseksi. Helmi-ohjelma on merkittävä toimenpidekokonaisuus Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä.
Vuonna 2021 soiden vapaaehtoinen suojelu sujui yli odotusten, kun kunnianhimoinen 5 000 hehtaarin suojelutavoite ylitettiin. Arvokkaita soita suojeltiin yhteensä hieman yli 6 000 hehtaaria, eniten Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Karjalassa. Soita ennallistettiin yhteensä noin 6400 hehtaarilla. Metsähallituksen Luontopalvelut ennallisti suojelualueilla Helmi-rahoituksella noin 3700 suohehtaaria ja Metsähallituksen liiketoiminta tulorahoituksellaan 2700 hehtaarilla. Ennallistamalla elinympäristöjä palautetaan kohti luonnontilaa.
Kosteikkojen ja lintuvesien kunnostus turvaa uhanalaisia lintuja
”Helmi-ohjelmalla tartumme luontokadon tärkeimpään suoraan syyhyn: elinympäristöjen heikkenemiseen. Monissa elinympäristöissä suojelu ei yksin riitä, vaan tarvitaan alueiden kunnostamista ja hoitoa. Tämä työ on välttämätöntä uhanalaisten lajien ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi,” ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.
”Yksi Helmi-ohjelman vahvuuksista on yhteistyö. Metsästäjät, lintuharrastajat ja ympäristöpuoli tekevät yhdessä töitä uhanalaisten vesilintujen hyväksi. Ohjelman parissa kunnostettiin kosteikkoja vesilinnuille sopiviksi elinympäristöiksi ja turvattiin pesimärauhaa Helmi-vieraspetopyynneillä”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Puolet kosteikkojemme vesilinnuista on uhanalaisia, ja merkittävimpiä syitä tähän ovat rehevöityminen ja umpeenkasvu sekä vieraspedot. Suurin osa arvokkaista lintuvesistä ja -kosteikoista on jo suojeltu tai sijaitsee valtion mailla, ja Helmi-ohjelman kunnostustoimenpiteet kohdennetaankin ensisijaisesti Natura 2000 -verkostoon kuuluville suojelualueille. Vuonna 2021 kunnostustoimet olivat käynnissä 55 lintuvedellä. Kunnostustoimina tehtiin muun muassa rantaniittyjen ja -luhtien raivausta, niittoa, laidunnusta, pesimäsaarten rakentamista, avovesialueen ruoppauksia, vieraspetopyyntiä ja hoitokalastusta.
Kunnostuksia toteuttivat ELY-keskukset ja Metsähallituksen Luontopalvelut, ja vieraspetopyyntejä Suomen riistakeskus ja Metsähallituksen Eräpalvelut. Linnuston inventointi mahdollistaa toimenpiteiden vaikutusten seurannan. Esimerkiksi punasotka, heinätavi, nokikana ja mustapyrstökuiri hyötyvät kosteikkojen ja lintuvesien kunnostamisesta. Riistahallinnon toimesta kosteikkoja kunnostettiin yhteensä 220 hehtaaria ja Helmi-vieraspetopyynnit alkoivat 45:llä lintuvedellä. Lisäksi käynnistettiin levähdysaluehanke, jonka tavoitteena on rakentaa muuttolinnuille metsästyksestä vapaiden alueiden verkosto, joilla kerätä voimia ennen syysmuuttoa.
Myös perinnebiotooppeja, metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesiä ja rantoja hoidetaan
Metsäisissä elinympäristöissä hoidettiin suojelualueilla muun muassa valkoselkätikkametsiä, lehtoja ja jalopuukohteita. Yhteensä toimia tehtiin noin 300 luontokohteella.
Metsähallituksen talousmetsissä pääsääntöisesti ylitettiin kuluneelle vuodelle asetetut luonnonhoidon tavoitteet. Lehtojen hoitoa tehtiin 255 hehtaarilla ja kulotusta 341 hehtaarilla. 120 kalojen vaellusestettä poistettiin ja yhdeksän hehtaaria paahde-elinympäristöjä hoidettiin. Lisäksi soita ennallistettiin jopa 2700 hehtaarilla, kun tavoite oli 515 hehtaaria.
Perinnebiotooppien valtakunnallinen inventointi jatkui, ja kunnostustöitä tehtiin Helmi-ohjelmassa yhteensä hieman yli 900 hehtaarilla. Perinnebiotooppien osalta päätavoitteena on lisätä hoidossa olevien perinnebiotooppien määrää. Pienvesien ja rantojen kunnostuksia tehtiin 60 kohteella, ja useamman kohteen kunnostuksen suunnittelu ja inventointi aloitettiin. Erityisesti puroissa sekä rannikolla sijaitsevissa fladoissa ja kluuveissa kunnostustoimien määrä lisääntyi.
Kunnat ja järjestöt mukaan tekemään Helmi-ohjelman kunnostustöitä
Vuoden 2021 järjestettiin myös Kunta- ja Järjestö-Helmi erityisavustushaku, jonka kautta kunnilla ja järjestöillä oli mahdollisuus hakea avustusta elinympäristöjen kunnostus- ja hoitotöihin. Hakemuksia tuli yhteensä 66 ja niistä tehdään päätökset alkuvuoden aikana. Avustuksiin on varattu yhteensä 5 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan käynnissä ovat vuoden 2020 lopussa rahoitetut kuntien monimuotoisuushankkeet, joita avustetiin noin 2,3 miljoonalla eurolla. Hankkeilla kunnostetaan kaikkia Helmi-ohjelmaan kuuluvia elinympäristöjä: soita, lintuvesiä, perinnebiotooppeja, pienvesiä ja rantaluontoa sekä metsiä.
Lisätietoja:
Päivi Gummerus-Rautiainen
Ohjelmapäällikkö
ympäristöministeriö
p. 029 525 0240
paivi.gummerus-rautiainen@gov.fi
Ville Schildt
Neuvotteleva virkamies
maa- ja metsätalousministeriö
p. 0295 162 190
ville.schildt@gov.fi
Antti Heikkinen
Ministeri Karin erityisavustaja
p. 050 348 1406
antti.heikkinen@gov.fi
Annukka Kimmo
Ministeri Lepän erityisavustaja
p. 050 478 0226
annukka.kimmo@gov.fi
