Aila-myrsky kaatoi metsiä pääasiassa Pohjanlahden rannikkoalueelta

Aila-myrskyssä vältyttiin suurialaisilta metsätuhoilta. Myrsky kaatoi pääasiassa yksittäisiä puita tai pieniä puuryhmiä aukeiden alueiden eteläreunoilta. Isoimmat ja yhtenäisimmät tuhoalueet olivat Vaasan ja Kokkolan seuduilla sekä Satakunnan rannikkoalueilla. Näillä alueilla tuhoutuneen puuston arvo on suuruusluokkaa 10–15 miljoonaa euroa, kun koko maan tuhojen arvoksi arvioidaan noin 15–20 miljoonaa euroa.

Suomen metsäkeskuksen keräämien tietojen perusteella Ailanpäivän myrsky kaatoi puustoa 0,4–0,7 miljoonaa kuutiometriä, josta noin kaksi kolmasosaa kaatui Satakunnassa, Pohjanmaalla ja kapealla Pohjanlahden rannikkoalueella. Muualla Suomessa myrsky tuhosi puustoa tuhansista kuutiometreistä muutamiin kymmeniin tuhansiin kuutiometreihin maakunnittain. Suurialaisilta metsätuhoilta vältyttiin.

Ilmatieteenlaitoksen mukaan maa-alueiden tuulenpuuskalukemat jäivät alle myrskylukemien lukuun ottamatta Vaasaa, jonka lentoasemalla mitattiin tuulen nopeudeksi 26,8 m/s. Muualla Suomen maa-asemilla 25 m/s myrskylukemia ei rikottu. Myrskyn kesto oli kuitenkin poikkeuksellisen pitkä sen liikkuessa hitaasti Suomen yli itään. Vahinkoja aiheuttavia kovan tuulen puuskia oli länsirannikolla 10–20 tunnin ajan ja idässä 5–10 tunnin ajan.

Myrskytuhopuiden korjuu on syytä jättää ammattilaisille

Maanomistaja voi jättää yksittäiset kaatuneet puut metsään, sillä niistä syntyy vähitellen monimuotoisuuden kannalta tärkeää lahopuuta. Jos myrskyissä on kaatunut runsaammin puita samalla alueella, tulee silloin huomioida metsätuholain velvoitteet hyönteistuhojen torjunnasta. 

Kun metsässä on myrskyissä vahingoittuneita kuusia yli kymmenen kuutiometriä hehtaaria kohden tai mäntyä yli 20 kuutiometriä hehtaaria kohden, velvoittaa metsätuholaki poistamaan tämän määrän ylittävän osuuden kaatuneista puista metsästä. Hyönteistuhoriskejä on erityisen tärkeä ehkäistä kuusikoissa, joita kirjanpainajakuoriaiset vaivaavat jo ennestään. 

Myrskypuiden korjuu kannattaa jättää ammattilaisten tehtäväksi. Paras vaihtoehto on koneellinen puunkorjuu. Myös tarpeetonta liikkumista myrskytuhoalueella on vältettävä. Metsää tuhoalueella omistavan kannattaa olla yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen, metsäpalveluyrittäjään tai metsäyhtiöön jatkotoimia varten.

Lisätietoja: 
Yrjö Niskanen
valmiuspäällikkö
Suomen metsäkeskus
p. 0400 653 863
yrjo.niskanen(at)metsakeskus.fi