Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Alueellisissa biotalousfoorumeissa selkiytyi kuva biotalouden mahdollisuuksista

Maa- ja metsätalousministeriö
28.5.2021 15.34
Uutinen
Kuva keväisestä metsästä

Osana Suomen biotalousstrategian päivitystyötä järjestettiin syksyn 2020 ja kevään 2021 mittaan kahdeksan alueellista biotalousfoorumia. Alueellisten foorumien loppuwebinaarissa 26.5.2021 koottiin yhteen eri puolilta Suomea kerätyt ajatukset biotalouden kehittämismahdollisuuksista.

Parhaillaan päivitettävän biotalousstrategian tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja erityisesti korkean arvonlisän palveluilla ja tuotteilla. Strategiatyön keskiössä ovat myös ilmasto, luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemien toimintaedellytykset.

Biotaloutta pyritään uudessa strategiassa suuntamaan kestävästi kohti korkeampaa arvonlisää. Sillä tarkoitetaan sitä, että hyödykkeitä jalostetaan Suomessa mahdollisimman pitkälle, jotta biotuotteista saatava taloudellinen hyöty on mahdollisimman suuri. Kestävyys liittyy puolestaan esimerkiksi ympäristön ja ilmastovaikutusten huomiointiin eli siihen, että kasvu tapahtuu luonnon ehdoilla.

Loppuwebinaarin avasi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Hän painotti puheenvuorossaan biotalouden laajoja mahdollisuuksia sekä yhteistyötä eri sektoreiden välillä. Strategian päivitystyö ajoittuu hänen mukaansa sopivasti Suomen kestävän kehityksen ohjelman valmistumisen yhteyteen. Kestävän kehityksen ohjelma vauhdittaa omalta osaltaan biotalousstrategian tavoitteiden toimeenpanoa.

"Suomen hyvinvointi on rakennettu pitkälti uusiutuvien luonnonvarojen ja vahvan osaamisen varaan", arvioi kansliapäällikkö Husu-Kallio.

Webinaarin yhteenvedossa biotalous nähtiin kasvavana liiketoiminnan ja alueiden vetovoiman lähteenä, joka toisaalta vaatii myös uusia investointeja ja erityisesti osaamisen kehittämistä. Keskustelussa nousi esiin myös tarve monialaiseen yhteistyöhön toimijoiden välillä sekä vuoropuheluun eri strategioiden välillä. Tärkeänä pidettiin myös muutosten ennakointia, erityisesti koulutuksen kehittämisen yhteydessä. Sekä toisen asteen koulutuksen että täydennyskoulutuksen toivottiin valmentavan entistä paremmin tulevaisuuden biotalousosaajia.

Keskustelua herättivät myös biomassojen saatavuus ja kestävyys sekä infrastruktuurin ja logistiikan rooli biotalouden kehittämisessä. Lisäksi korostettiin innovaatioita, jotka ovat mahdollistaneet esimerkiksi biomassapotentiaalin havaitsemisen aiemmin vähäarvoisina pidetyistä jäte- ja sivuvirroista.

Eri maakunnat kehittävät biotaloutta omien vahvuuksiensa ja erityisominaisuuksiensa pohjalta, mutta tärkeänä pidettiin myös yhteistyötä alueiden kesken. Webinaariesityksissä alueellisia kuulumisia kuultiin Keski-Suomesta, Varsinais-Suomesta ja Etelä-Karjalasta.

Maa- ja metsätalousministeriön vastuulla biotalousstrategian päivittämisessä on erityisten alueiden kuuleminen ja siinä yhteydessä esiin nousevien näkökulmien tuominen mukaan strategiaan. Päävastuu päivitystyöstä on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Työn on tarkoitus valmistua lähikuukausina.

Päivityshankkeen etenemistä voi seurata TEM-verkkopalvelussa.