Eläinsuojelulain valmistelu etenee
Osana eläinsuojelulain valmistelutyötä on tänään julkistettu maa- ja metsätalousministeriön teettämä selvitys parsi- ja pihattonavetoissa elävien nautojen hyvinvoinnista ja mahdollisen parsinavetoista luopumisen talousvaikutuksista maidon- ja lihantuotantoon.
Mittavaa lakiuudistusta varten on teetetty useita selvityksiä, jotka antavat tietoa, mitä muutoksia vuodelta 1996 peräisin olevaan eläinsuojelulakiin tarvitaan. Tänä vuonna ovat navettaselvityksen lisäksi valmistuneet selvitykset hevospilttuista ja löytöeläinten hoidon järjestämisestä. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä toimivat eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat ovat saaneet valmiiksi näkemyksensä tuotanto-, harrastus- ja seuraeläinten olennaisista käyttäytymistarpeista.
Eläinsuojelulakia valmistelevassa työryhmässä on käsitelty useita laajoja kokonaisuuksia, joita on tuotu ohjausryhmään linjattavaksi. Ohjausryhmässä ovat edustettuina eläinten hyvinvointiin keskeisesti liittyvät toimijat.
Valmistelussa ovat muun muassa eläinjalostusta, eläinlääketieteellistä hoitoa ja eläimille tehtäviä toimenpiteitä koskevat pykälät sekä eläinkilpailuja, dopingia, näyttelyitä, eläinten koulutusta ja eläinsuojeluvalvonnan organisointia koskevat asiat. Kissojen ja koirien rekisteröintiä ja emakkojen porsitushäkkejä koskevat selvitykset ovat valmistumassa lähikuukausina. Lisäksi eläinsuojelulain yhtymäkohdat muun muassa metsästys- ja kalastuslakiin selvitetään esimerkiksi ´pyydystä ja päästä´ -kalastuksen osalta.
Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen laajan ohjausryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa, että lainvalmisteluun on ministeriössä suhtauduttu kunnianhimoisesti ja katsotaan pitkälle tulevaisuuteen.
– Kyse on mittavasta uudistuksesta, jossa taustatyö on tehty hyödyntäen kaikki viimeisin tutkimustieto lain pohjaksi. Linjaukset käsitellään laajapohjaisen ohjausryhmän asiantuntemuksella, Husu-Kallio sanoo.
Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo on seurannut laajan lakihankkeen valmistelua ja toteaa, että lakiesitys voidaan viimeistellä ministeriössä virkatyönä, kun ohjausryhmä on vuoden loppuun mennessä saanut suuret linjaukset tehtyä.
Pihatto tarjoaa naudan hyvinvoinnille parsinavettaa paremmat edellytykset
Selvitys nautojen parressa ja pihatossa pidon vaikutuksesta eläinten hyvinvointiin ja tuotannon talouteen teetettiin Eläinten hyvinvointikeskuksella ja se tehtiin Helsingin yliopiston ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Taloustutkimuksen yhteistyönä. Selvityksen mukaan pihattonavetoissa elävillä naudoilla on keskimäärin paremmat hyvinvoinnin edellytykset kuin parsinavetoissa pidettävillä, mutta tuotannon talouden kannalta nautojen parressapidon kieltäminen ei ole realistinen vaihtoehto ainakaan lyhyellä aikavälillä.
Parsinavetassa nauta elää päästään kytkettynä parteen. Pihatoissa naudat liikkuvat vapaasti. Parressa kytkettynä oleminen rajoittaa naudan mahdollisuuksia liikkua ja olla kanssakäymisissä toisten nautojen kanssa. Toisaalta parsinavetassa elävät lypsylehmät ja hiehot pääsevät laidunkaudella ulkoilemaan. Sama velvoite ei koske pihattonavetassa pidettäviä nautoja. Laidunnus edistää nautojen terveyttä ja mahdollistaa pitotavoista parhaiten lajinomaisten käyttäytymistarpeiden toteutumisen. Siksi myös pihattonavetassa pidettävien nautojen hyvinvointi paranee, jos ne pääsevät ulos jaloittelemaan tai laitumelle.
Parsinavetoita tarvitaan vielä kauan
Vaikka uusia parsinavetoita ei enää rakenneta kuin muutama vuodessa, elää yhä puolet suomalaisista lypsylehmistä parsinavetoissa. Uudet navetat ovat lähes poikkeuksetta suuria pihattoja. Selvityksessä todetaan, että nautojen hyvinvoinnin parantamiseksi uudisrakentamista kannattaisi ohjata tukipolitiikan avulla vain pihattoihin. Uusien parsinavetoiden investointituen lopettaminen ei aiheuttaisi merkittävää haittaa maidon tarjonnalle.
Parsinavetoista olisi mahdollista luopua sitä nopeammin, mitä enemmän tukia suunnataan parsinavettoja korvaavien pihattonavettojen lehmäpaikkojen rakentamiseen. Nopea aikataulu edellyttää, että investointitukivaroja on käytössä vähintään 10 000 pihattonavetan lehmäpaikan vuotuiseen rakentamiseen. Toistaiseksi tukea tarvitaan myös nykyisten parsinavetoiden laajennuksiin ja peruskorjauksiin, jotta kokonaistuotanto ei laske.
Mahdollisen parsinavettakiellon täsmällistä siirtymäaikaa ei voida määrittää, koska tulevaa investointitahtia ei voida varmuudella ennakoida. Selvityksessä esitetään kuitenkin ennusteita, joiden pohjalta siirtymäaikojen tarvetta on arvioitu. Jos uudisrakentamisen tahti on nopeaa ja lehmämäärän sallitaan laskea prosentin vuodessa, parsinavetoista luopuminen olisi mahdollista jo vuonna 2025. Jos lehmämäärä halutaan säilyttää nykytasolla, parsinavetoista ei voitaisi nopeallakaan investointitahdilla luopua ennen vuotta 2028. Jos investointien määrä putoaa, parsinavettojen tarve jatkuu vähintään vuoteen 2034 saakka.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, p. 0400 291 910, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Lisätietoja navettaselvityksestä:
tutkija, FT Marianna Norring, Helsingin yliopisto, p. 050 318 5166, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
johtaja, FT Satu Raussi, Eläinten hyvinvointikeskus, p. 050 415 6570, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
tutkija, MMM Olli Niskanen, MTT, p. 0295 317 044, etunimi.sukunimi@mtt.fi
erikoistutkija, MMT Anna-Maija Heikkilä, MTT, p. 0295 317 189, etunimi.sukunimi@mtt.fi
