Ensi vuoden kalastusmahdollisuuksista Itämerellä sovittu

Maatalous- ja kalastusneuvosto pääsi Luxemburgin kokouksessaan 22. lokakuuta poliittiseen yhteisymmärrykseen Itämeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksista vuodelle 2016. Päätös syntyi Itämeren jäsenvaltioiden kalastusfoorumin BALTFISH:n ratkaisuehdotuksen perusteella. Suomea kokouksessa edusti maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiö päätettiin Suomen tavoitteen mukaisesti pitää kuluvan vuoden tasolla (95 928 lohta). Myös Suomenlahden lohikiintiö pysyy nykytasollaan (13 106 lohta).

Suomen kalastuselinkeinon kannalta tärkeä Pohjanlahden silakkakiintiö pienenee Suomen tavoitteen mukaisesti 24 prosenttia 120 872 tonniin. Pienennystarve johtuu tieteellisen arviointimenetelmän muutoksesta. Selkämeren silakkakanta on kuitenkin edelleen ennätyksellisen suuri. Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan silakkakiintiö suurenee 8,6 prosentilla (177 505 tonnia) ja kilohailikiintiö pienenee 5,3 prosentilla (202 320 tonnia). Samoin turskakiintiöitä pienennetään huomattavasti, 20 prosenttia.

Lisäksi neuvostossa päätettiin, että kuluvan vuoden silakka- ja kilohailikiintiöitä voidaan siirtää 25 prosentin edestä käytettäviksi vuonna 2016. Tämä toimi on tarpeen, jotta elinkeino voi sopeutua Venäjän asettamaan kalan tuontikieltoon. Tämän seurauksena silakan kalastusmahdollisuudet Suomessa pysyvät kiintiöleikkauksista huolimatta käytännössä nykytasollaan.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on tyytyväinen ratkaisuun.

– Kokonaisratkaisu on kestävän kalastuksen mukainen ja varmistaa myös kalatalouselinkeinojen toimintaedellytykset, etenkin silakan kalastuksessa ja silakkasaaliiden hyödyntämisessä. On hyvä, että neuvotteluissa päädyttiin Suomen esityksen mukaisesti pitämään Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiö nykytasollaan, vaikka komissio oli esittänyt tähän kymmenen prosentin korotusta. Nyt tehty ratkaisu luo hyvät edellytykset Itämeren heikkojen lohikantojen elpymiselle, ministeri Tiilikainen toteaa.

Neuvosto keskusteli myös siitä, miten maataloudessa voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja miten muutokseen voidaan sopeutua. Jäsenmaat korostivat sitä, että hillitsemistoimenpiteet eivät saa vaarantaa EU:n ruuantuotantoa. Suomen mukaan kustannustehokkaita hillitsemistoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi maatalouden sivutuotteiden ja jätteiden hyödyntäminen biokaasun tuotannossa, maaperän hiilen lisääminen sekä muutokset märehtijöiden ruokinnassa. Suomen kansallinen ilmasto-ohjelma edesauttaa sitä, että uusin tutkimustieto siirtyy tuottajien käyttöön.

Neuvoston muissa asioissa kiinnitettiin huomiota mm. antibioottiresistenssiin, joka on maailmanlaajuisesti yksi suurimmista uhkista kansanterveydelle. Suomi korosti, että kotieläintuotannon ei tarvitse perustua antibioottien systemaattiseen käyttöön. Suomessa antibiootteja käytetään toiseksi vähiten EU:ssa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
kalatalousneuvos Risto Lampinen, p. 0295 162 458
maatalousneuvos Kari Valonen, p. 0295 162 269