Evon kehittämistyöryhmä: Evosta luonnon monimuotoisuutta edistävä valtion malliretkeilyalue

Maa- ja metsätalousministeriön 24.11.2021 asettama Evon retkeilyalueen kehittämistyöryhmä luovutti loppuraporttinsa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurviselle 29.6.2022. Työryhmä esittää, että Evoa kehitettäisiin valtion malliretkeilyalueena, jolla edistetään luonnon monimuotoisuutta sekä virkistyskäyttö- ja maisema-arvoja. Arvioiden mukaan esityksen toimenpiteillä kävijämäärä 2,5-kertaistuisi ja taloudellinen hyöty kasvaisi miljoonilla euroilla.

Evon kehittämistyöryhmän tehtävänä oli kehittää Evon matkailun ja maankäytön yleissuunnitelmaa siten, että kaikessa työssä otetaan korostetusti huomioon Natura-alueet sekä tutkimuksen ja koulutuksen tarpeet. Tavoitteena oli luoda Evosta luontomatkailun huippukohde. Saatuja tuloksia voidaan myös hyödyntää laajemmin retkeilyalueiden kehittämistyössä. 

Alueen kehittäminen retkeilyalueena mahdollistaa monipuolisten palveluiden tarjoamisen. Tällä hetkellä palveluiden tarjoamisen ja retkeilijöiden viipymän pullonkaulana Evolla on liian pieni ja vanhanaikainen majoituskapasiteetti. 

- Evo on kansainvälisestikin kiinnostava ja potentiaalinen kohde. Yhä useampi matkailija arvostaa ja kaipaa palveluita ja nykyajan mukavuuksia, kuten hyvää yösijaa ja ravintoloita. Nämä mahdollistamalla voidaan tarjota laadukas retkeilykokemus ja lisätä luontomatkailua. Tämä on tärkeää tehdä luonnon monimuotoisuutta ja alueen vetovoimaisuutta edistäen. Myös hienoa historiaa laadukkaasta metsäntutkimuksesta tulee vaalia ja edelleen kehittää, sanoo työryhmän puheenjohtaja metsäneuvos Juha Niemelä Metsähallituksesta.

Työryhmä piti Valtioneuvoston 19.5.2022 hyväksymää Kansallisen luonnon virkistyskäytön strategia 2030:n retkeilyalueita koskevia linjauksia hyvinä. Strategiassa esitetään, että ”jatketaan valtion retkeilyalueinstituution päivitystä maankäyttömuotona ja selvitetään pitkän aikavälin mahdollisuudet uusien valtion retkeilyalueiden perustamiseksi”. 

- Tarvitsemme Suomeen erilaisia luonto- ja virkistyskäyttökohteita. Meillä on upeita kansallispuistoja, ja luontomatkailun lisäämiseksi retkeilyalueet ovat hyvä konsepti. Juuri valtioneuvostossa hyväksytty virkistyskäytön strategia on tunnistanut retkeilyaleisiin sisältyvät kehittämismahdollisuudet. Evolla saatuja kokemuksia voidaan ottaa laajemminkin käyttöön mahdollisia uusia valtion retkeilyalueita perustettaessa, pohtii maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.

Maisemametsänhoito parantaa virkistyskäyttöarvoja  

Työryhmä esittää Evon retkeilyalueen kehittämiseksi 11 toimenpidekokonaisuutta. Luontoympäristöstä huolehtimisen lisäksi keskeistä on koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen.

Yli puolet (51 %) Evosta on suojeltua aluetta. Erilaisten suojeltujen alueiden ja luontokohteiden ulkopuolisista metsistä nuorehkojen metsien (alle 60-vuotiaiden) osuus on 86 %. Työryhmä esittää, että suojelualueen ulkopuolisilla alueilla siirrytään metsienkäsittelyssä maisemametsänhoitoon. Metsienkäsittelyn tulisi olla monimuotoisuutta, virkistyskäyttö- ja maisema-arvoja lisäävää tai ylläpitävää. Monimuotoisuuden kannalta tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että palojatkumon ylläpitoa, soiden ennallistamista ja lehtipuuston osuutta lisätään. 

Ratkaisevaa on palveluiden ja erityisesti majoituskapasiteetin kehittäminen. Työryhmä esittää, että palvelut sijoitetaan monipaikkaisesti niin, että alueen vetovoimatekijät, palvelutarjonta ja kohteiden vaivaton saavutettavuus kohtaavat mahdollisimman hyvin. Kehitystyössä huolehdittaisiin korostetusti kestävyydestä ja luontoympäristöstä.

Evolla on ollut tutkimustoimintaa jo vuodesta 1862 lähtien ja alueella on tärkeä merkitys koulutuksessa. Työryhmä näkee kehitysmahdollisuuksia esimerkiksi alueen tutkimuskäytön koordinoinnissa, tutkimusmetsämallin soveltamisessa ja kansalaistieteen hyödyntämisessä. HAMK:n roolia tutkimuksen koordinoinnissa laajennettaisiin kattamaan opetusmetsän lisäksi myös muualla tehtävää tutkimusyhteistyötä.

Työryhmän arvion mukaan esitetyillä toimenpiteillä olisi merkittävät työllisyys- ja talousvaikutukset. Vuosittainen kokonaistulovaikutus on tällä hetkellä noin 7 miljoonaa euroa, josta metsätalouden osuus on noin 4,5 miljoonaa euroa. Metsätalouden tulovaikutus voisi jopa puolittua siirryttäessä maisemametsänhoitoon, mutta yleissuunnitelman mukainen palveluiden tulovaikutus kompensoisi tätä kasvamalla 1,6 miljoonasta eurosta 8,2 miljoonaan euroon.* Työryhmän esityksessä korostetaan riittävän valtion rahoituksen turvaamista. 

Työryhmän loppuraportti 
Työryhmän esitykset 

Evon retkeilyalue

Evon retkeilyalue sijaitsee Hämeessä Hämeenlinnan kaupungissa ja Padasjoen kunnassa. Alueeseen kuuluu valtion retkeilyalueen (4682 ha) lisäksi suojelualueet (1015 ha) ja Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) käytössä oleva opetusmetsä (1946 ha) sekä Hämeenlinnan kaupungin omistama Taruksen retkeilyalue (1000 ha). 

Valtion retkeilyalueet perustuvat ulkoilulakiin, joissa säädetään niistä seuraavasti: ”Valtion maalle, jolla ulkoilun kannalta on huomattava yleinen merkitys, voidaan perustaa retkeilyalue. Tällaisella alueella on metsätalouden harjoittaminen, metsästys ja kalastus samoin kuin maa- ja vesialueen muukin käyttö järjestettävä niin että ulkoilutoiminnan tarpeet tulevat riittävästi otetuiksi huomioon.” 

*(Tulovaikutuksen puolittumista korjattu 1.7.2022. Työryhmän arvion mukaan metsätalouden tulovaikutus voisi puolittua, ei kokonaistulovaikutus niin kuin alun perin ilmaistiin.)

Lisätietoja:  

Lasse Kontiola, maa- ja metsätalousministeriö
ministerin erityisavustaja
+358 295 162 144
lasse.kontiola(at)gov.fi

Leena Arpiainen, maa- ja metsätalousministeriö
neuvotteleva virkamies
+358 295 162 238
leena.arpiainen(at)gov.fi

Juha Niemelä, Metsähallitus
pääjohtaja
020 639 4201
juha.niemela(at)metsa.fi

Tapio Pouta, Metsähallitus
Senior Adviser
020 639 7442
tapio.pouta(at)metsa.fi