Formaldehydin käyttö rehun lisäaineena loppuu, salmonellattomuus turvataan toisin keinoin

Formaldehydin käyttö rehun lisäaineena päättyy uuden EU-asetuksen tullessa voimaan 28.2.2018. Formaldehydikäsittely on ollut Suomessa tehokkaaksi osoittautunut keino varmistaa salmonellan saastuttamien rehuaineiden turvallisuus ennen niiden toimittamista rehutehtaille ja tiloille. Salmonellan nollatoleranssista pidetään kiinni myös jatkossa.

Pääasiassa formaldehydillä on jouduttu käsittelemään rapsia ja soijarouhetta, joita tuodaan rehuihin valkuaistäydennykseksi. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on myöntänyt käsittelyluvat tapauskohtaisesti. Vuosittain käsittely on tehty noin 3-8 prosentille Suomeen rehuaineeksi tuodusta soijasta ja rapsista.

Lisäaineiden hyväksyntä tapahtuu EU-tasolla. Suomi vastusti äänestyksessä formaldehydin lisäainekieltoa, mutta jäsenvaltioiden enemmistön päätöksellä ainetta ei hyväksytty rehun lisäaineeksi. Päätöstä perusteltiin työturvallisuusriskeillä. Rehun puhdistuksessa on jatkossa käytettävä ensisijaisesti muita, esimerkiksi muurahaishappoon perustuvia valmisteita.

– Nyt kaivataan tuotekehitystä, jotta saamme tehokkaampia korvaavia valmisteita rehun puhdistamiseen, toteaa erityisasiantuntija Eeva Saarisalo maa- ja metsätalousministeriöstä.

Vaihtoehtoisista puhdistusmenetelmistä keskustellaan paraikaa rehuteollisuuden kanssa. Toimijat selvittävät myös kuumennusvaihtoehtoja.

– Rehu- ja kotieläinsektorimme ovat hyvin sitoutuneita torjumaan salmonellaa. Suomessa vaatimukset rehun puhtaudelle ovat EU:n tiukimmat, koska tuotannossamme on salmonellan nollatoleranssi. Siitä pidetään kiinni myös jatkossa, korostaa osastopäällikkö Minna-Mari Kaila maa- ja metsätalousministeriöstä.

Salmonella kuuluu yleisimpiin ruokamyrkytysten aiheuttajiin maailmassa, ja on merkittävä kansanterveydellinen ongelma monissa maissa. Suomi on pyrkinyt pitämään oman elintarvikeketjunsa täysin puhtaana salmonellasta. Yksi keskeinen toimenpide on rehuerien tutkiminen ja tarvittaessa puhdistaminen ennen niiden päätymistä rehutehtaiden tiloihin ja kotieläintiloille. Salmonellan nollatoleranssi oli myös keskeinen peruste kansallisille lisävakuuksille, jotka Suomi sai munille, siipikarjan-, naudan- ja sianlihalle liittyessään Euroopan Yhteisöön.

Lisätietoa:

osastopäällikkö Minna-Mari Kaila, p. 040 775 6060, minna-mari.kaila(at)mmm.fi

erityisasiantuntija Eeva Saarisalo, p. 040 197 0191, eeva.saarisalo(at)mmm.fi

EU:n asetus: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2018/183/oj