Ruokaketjun toimivuutta parannetaan lupa- ja ilmoitusmenettelyjä keventämällä sekä normeja purkamalla. Elintarvikelakia tarkastellaan sekä kokonaisuutena että yksittäisten säädösten kautta. Voimavarat keskitetään siihen säädösten perkuu- ja purkutyöhön, jolla on eniten vaikuttavuutta.
Elintarvikealan yritysten ja viranomaisten yhteistyöhön ja osaamiseen panostetaan koulutuksella ja neuvonnalla. Osana kärkihanketta laaditaan laajassa sidosryhmäyhteistyössä ruokapoliittinen selonteko, joka on määrä antaa eduskunnalle vuoden 2016 aikana. Selonteon puitteissa tullaan linjaamaan, mitkä ovat ne painopisteet, joihin jatkossa nojataan kilpailukyvyn ja kauppataseen parantamiseksi, ja toisaalta minkälaista tuotantoa tarvitaan riittävän huoltovarmuuden ylläpitämiseksi. Myös tuotannon vastuullisuutta, kuluttajalähtöisyyttä sekä ravitsemuksen terveellisyyttä arvioidaan.
Tukea vientiin ja kysyntää kotimaahan
Elintarvikkeita vietiin viime vuonna Suomesta 1 562 milj. euron arvosta ja tuotiin 4 767 milj. euron arvosta. Vaihtotaseen vaje oli siis noin 3 200 milj. euroa. Elintarvikkeiden vientiin panostetaan Food From Finland -ohjelman ja muiden vientiä tukevien hankkeiden kautta. Osana kärkihankkeen toteutusta tullaan kiinnittämään huomio viennin pullonkauloihin. Näitä ovat mm. hintakilpailukyky, vientiosaaminen ja henkilöresurssit, logistiset haasteet sekä viranomaisresurssit viennin edellytyksiä selvitettäessä.
Kauppataseen parantamiseksi tarvitaan myös kotimaisen kysynnän lisäämistä. Tähän panostetaan niin kuluttajan kuin ruokaketjun ammattiryhmien tiedottamisella ja koulutuksella. Julkinen sektori käyttää vuosittain noin 350 milj. euroa ruuan ja sen raaka-aineiden hankintaan. Siksi osana kärkihankkeen toteuttamista vahvistetaan hankintoja tekevien hankintaosaamista sekä jatketaan tarjouskilpailuissa hyödynnettävien laatukriteerien kehittämistä ja niistä tiedottamista.
Maatalousinvestoinnit halutaan turvata
Investoinnit ovat elinehto maatalous- ja elintarviketaloustuotannon jatkuvuudelle. Alkutuotantoon tehtävä investointi tuottaa moninkertaiset kerrannaisvaikutukset jalostuksessa, kaupassa ja palveluissa. Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeran kautta halutaan turvata maatalousinvestointien jatkuminen, ja siksi Makeraan siirretään 90 miljoonaa euroa.
Panostuksella rahoitetaan maatalouden kilpailukykyä tukevia investointeja sekä ympäristön tilaa, eläinten hyvinvointia ja maatalouden uusiutuvan energian käyttöä edistäviä investointeja. Maataloudessa investoinnit sijoittuvat useimmista muista toimialoista poiketen haja-asutusalueille, mikä vahvistaa alueellisesti tasapainoista kehitystä.
– Maatalouden investoinnit ovat eräänlainen moottori, joka pitää maatalouden tuottavuuskasvun, elinkelpoisuuden ja tuotannon kokonaismäärän käynnissä. Maa- ja puutarhatalous on investoinut vuositasolla 1,1–1,2 miljardia euroa. Ilman investointitukia merkittävä osa investoinneista olisi jäänyt toteutumatta, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kertoo.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ministerin erityisavustaja Jukka-Pekka Kataja, p. 0295 162 476
osastopäällikkö Risto Artjoki, p. 0295 162 254
etunimi.sukunimi@mmm.fi
