Ilveksen metsästyslupia lisätään kannan kasvun rajoittamiseksi
Maa- ja metsätalousministeriö on antanut ilvesmääräyksen, jossa suurin sallittu saalismäärä on 459 ilvestä. Toimenpiteellä pyritään jo toisena vuonna peräkkäin hidastamaan ilveskannan kasvua. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) arvion mukaan Suomessa elää vähintään 2300–2500 ilvestä. Vuotta aikaisemmin kannan arvioitiin olevan 1905–2060 yksilöä. Näin suuri nousu ilveksen kanta-arviossa osoittaa, että kanta on hyvin elinvoimainen.
Pohjois-Suomessa suurin sallittu saalismäärä on 90 ilvestä, Itä-Suomessa 238 ilvestä ja Länsi-Suomessa 131 ilvestä. Lausuntokierroksen johdosta määräystä ei muutettu kokonaismäärän osalta, mutta suuralueiden välillä 10 ilvestä kohdennettiin lisää Pohjois-Suomen alueelle, jotta riistanhoitopiirit voivat kohdentaa ne Kainuun metsäpeurakannan alueelle. Vastaavasti 10 ilvestä vähennettiin Länsi-Suomen alueelta. Useissa lausunnoissa esitettiin suurimman sallitun saalismäärän lisäämistä Kainuun metsäpeura-alueelle viime vuosina huolestuttavan nopeasti vähentyneen metsäpeurakannan turvaamiseksi.
Ministeriön määräyksellä ohjataan ilveksen metsästystä metsästyslaissa tarkoitetun kestävän käytön periaatteen sekä EU:n luontodirektiivin mukaisesti. Ilveskannan hoitosuunnitelmassa kannanhoidolle on asetettu 4 päätavoitetta: 1) Ilveskannan tulee säilyä elinvoimaisena, 2) elinvoimaisen kannan läsnäolosta koituvat haitat tulee minimoida, 3) kansalaisten ilvestietämystä tulee lisätä ja 4) ilveskannan tulee säilyä ihmisarkana.
Käytännössä kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään tasaamaan ilveskannan kehitystä niin, ettei voimakkaita tihentymäalueita pääsisi syntymään eikä ilvesten runsastuminen ja levittäytyminen aiheuttaisi kohtuutonta vahinkoa tai haittaa paikalliselle väestölle tai elinkeinoille. Nyt päätetyllä määrällä pyritään vähentämään paikallisia ristiriitoja ja saavuttamaan runsaan ilveskannan alueella asuvien hyväksyntä ilvesten suojelulle ja kannan hallitulle hoidolle.
Määräykseen sisältyy vähintään 60 ilveksen määrä varattavaksi yksinomaan turvallisuusuhkaa aiheuttavien ilvesten torjumiseksi tai erityisen merkittävien vahinkojen estämiseksi poronhoitoalueen ulkopuolelle. Määrä sisältyy edellä mainittuun suurimpaan sallittuun saalismäärään. Määrää ei ole jaettu suuralueitten kesken, jotta riistanhoitopiireillä on mahdollisuus osoittaa yhteisestä kiintiöstä lupia sinne missä ongelmia esiintyy eniten.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) on arvioinut ilveskannan kestäväksi verotukseksi 282 ilvestä, jonka määrän metsästämisellä ilveskanta jatkaisi todennäköisesti kasvuaan. Muista sidosryhmätahoista poiketen ympäristöhallinto ja luontojärjestöt vastustivat suurimman sallitun saalismäärän nostoa ja vaativat pitäytymistä RKTL:n esittämissä verotusmäärissä. Näissä lausunnoissa painotettiin enemmän biologisia ja ekologisia kuin yhteiskunnallisia kysymyksiä.
Määräyksessä kiinnitetään edelleen erityistä huomiota poronhoitoalueeseen, jossa ilveksen aiheuttamat vahingot olivat useamman vuoden voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2009 suurpetojen aiheuttamat porovahingot olivat reilut 3,45 miljoonaa euroa, josta ilvekset aiheuttivat noin 1 miljoonan euron vahingot. Lupien enimmäismäärä on poronhoitoalueen osalta edellisvuosien tapaan huomattavasti yli RKTL:n arvioiman kestävän verotuksen. Ministeriö pyrkii tällä toimenpiteellä pienentämään poronhoitoalueen ilveskantaa sekä ilvesten aiheuttamia porovahinkoja.
Ilveksen kannanhoidollinen metsästys alkaa joulukuun alussa ja päättyy helmikuun lopussa.
Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Janne Pitkänen, puh. 09-160 52469, 040-867 2667
ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 09-160 52283, 040 733 6229
