Maa- ja metsätalousministeriön pääluokka vuoden 2009 talousarvioesityksessä
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot vuoden 2009 talousarvioesityksessä ovat 2 836 miljoonaa euroa. Menot kasvoivat 23 miljoonalla eurolla vuoden 2008 talousarvioon verrattuna.
Eniten määrärahalisäyksiä tuli valtion virka- ja työehtosopimuksesta, sokerituotannon erityistoimenpiteistä, varojen siirrosta Maatilatalouden kehittämisrahastoon, kansallisen metsäohjelman ja METSO-ohjelman tehostetuista toimenpiteistä, tietojärjestelmien kehittämisestä sekä korkotukilainojen korkotuen kasvusta.
Tulot EU:lta ovat ensi vuoden esityksessä 893,6 miljoonaa euroa. Tulot vähenevät kuluvasta vuodesta 75,1 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden tulot ovat poikkeuksellisen korkeat ohjelmakauden 2007–2013 ennakoiden takia.
Säästötoimet ja tuottavuusohjelma supistavat hallinnonalan henkilöstöä 83 henkilötyövuodella (1,6 prosentilla). Hallinnonalan määrärahoista vähennetään näiden johdosta 4,169 miljoonaa euroa.
Maaseudun kehittäminen (117 miljoonaa euroa, 2008/2009 vähennys 5 miljoonaa euroa)
Tavoitteena on säilyttää maaseudun elinvoima kestävällä tavalla. Ohjelmakauden 2007–2013 kansallista maaseudun kehittämisstrategiaa toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Toimenpiteet auttavat säilyttämään ja monipuolistamaan maaseudun peruselinkeinoja, kehittämään muuta yritystoimintaa ja vahvistamaan paikallista toimintaa. Harvaan asutun ja ydinmaaseudun tasapainoista kehitystä suhteessa koko maan kehitykseen tuetaan ohjelman rahoituksellisilla painotuksilla.
Ohjelmatoiminnan hankkeiden myöntämisvaltuus säilyy edellisvuoden tasolla (133 milj. euroa). Ohjelmakauden 2000–2006 sitoumusten maksatus päättyy, joten määrärahan tarve pienenee noin neljällä miljoonalla eurolla.
Maaseudun tulevaisuuteen vaikutetaan myös kansallisin varoin maaseutuneuvonnan ja valtakunnallisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden avulla. Maaseutuneuvonnan määrärahat supistuvat. Ensi vuonna annetaan eduskunnalle maaseutupoliittinen selonteko ja toteutetaan viidettä maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa sekä valtioneuvoston maaseutupoliittista erityisohjelmaa.
Maatalous (2 235 miljoonaa euroa, 2008/2009 lisäys 5 miljoonaa euroa)
Tavoitteena on jatkaa maataloustuotantoa koko Suomessa, tuottaa kotimaisen elintarvikeketjun tarvitsemia laadukkaita raaka-aineita, lisätä suomalaisen ruoan arvostusta, turvata maatalouden kannattavuutta ja vähentää maataloustuotannon ravinnekuormitusta. Myös maatalousperäistä bioenergiantuotantoa pyritään lisäämään.
Tavoitteisiin pyritään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja kansallisen tukipolitiikan, tutkimuksen ja neuvonnan keinoin. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varoin edistetään ympäristön tilan parantamista ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä (ml. bioenergiatuotannon kehittäminen). Ympäristötuen määrärahat kasvavat noin 4 miljoonaa euroa.
Maksettavien viljelijätukien kokonaismäärä säilyy suunnilleen tämän vuoden tasolla. Talousarvioesityksessä ei ole otettu huomioon EU:n suorien tukien järjestelmän eli EU-tulotukien uudistuksen vaikutuksia. Ensi vuoden alusta aletaan soveltaa uusittua pohjoisen tuen järjestelmää. Kohonneet markkinahinnat supistavat EU-markkinatukien tarvetta 15 miljoonaa euroa eli noin 30 prosenttia.
Maatalouden kannattavuuskriisiä helpotetaan ensi vuoden budjettiratkaisuissa. Maatalouden polttoöljyn veronpalautuksen määrää korotetaan ja maataloudessa käytettävä sähkö siirtyy alempaan sähköveroluokkaan. Yhteensä nämä toimet vähentävät maatilojen kustannuksia vuositasolla noin 10 miljoonaa euroa. Lisäksi päätettiin selvittää maatalousyrittäjien mahdollisuus luopua pakollisesta pääomatulovero-osuudesta. Tämä alentaisi pienituloisimpien maatalousyrittäjien verorasitusta. Nykyisin maatalouden yrittäjätulosta maatalousyrittäjät maksavat pääomaveroa joko 10 tai 20 prosenttia maatilayrityksen nettovarallisuudesta.
Maatilatalouden kehittämisrahastoon (Makera) siirretään vuodelle 2009 kehysten mukaisesti noin 30 miljoonaa euroa. Siirto varmistaa riittävän rahoituksen lokakuussa avattavaan suureen investointitukihakuun.
Maatalouden korkotukilainoja myönnetään enintään 300 miljoonaa euroa. Ensi vuonna jatketaan hallitusohjelman mukaista suomalaisen ruoan edistämisohjelmaa. Maatalouden neuvonnan määrärahat ovat samalla tasolla kuin hallituksen esityksessä vuosi sitten.
Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu (47 miljoonaa euroa, 2008/2009 lisäys 2 miljoonaa euroa)
Tavoitteena on suojella ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä sekä ympäristöä, vähentää kuluttajiin kohdistuvia riskejä ja lisätä eläinten hyvinvointia. Turvallisuusriskien hallinnassa painottuvat eläinten ja ihmisten välillä tarttuvien tautien leviämisen estäminen sekä kriisinhallinnan kehittäminen. Määrärahojen taso nousee lähinnä syksyn 2007 palkkaratkaisun johdosta.
Kala-, riista- ja porotalous (60 miljoonaa euroa, sama summa kuin vuonna 2008)
Tavoitteena on hyödyntää kala- ja riistakantoja kestävästi ja monipuolisesti. Eduskunnassa käsiteltävänä oleva riista-vahinkolaki tuo lisärahoitustarpeita. Määrärahoja lisätään myös EU:n osarahoittamaan kalatalouden kehittämisohjelmaan (elinkeinokalatalouden toimintaohjelma 2007–2013). Lisäyksellä rahoitetaan muun muassa kalatalouden yritystoiminnan investointi- ja kehittämishankkeita ja korvataan hylkeiden aiheuttamia vahinkoja ammattikalastajille ja kalankasvattajille.
Kalenterivuodelta perittävä läänikohtainen viehekalastusmaksu nousee 27 eurosta 29 euroon. Seitsemän vuorokauden viehekalastusmaksua korotetaan kuudesta eurosta seitsemään euroon.
Tornionjoelle rakennettavaan lohilaskuriin varataan 300 000 euroa. Lohilaskurin asettamisesta päätettiin kesäkuussa 2008 annetun lohiasetuksen yhteydessä. Laskurilla seurataan nousevien lohien määriä ja nousuajankohtia.
Vesitalous (29 miljoonaa euroa, 2008/2009 vähennys 1 miljoonaa euroa)
Tavoitteena on parantaa varautumista sää- ja vesiolojen ääri-ilmiöihin sekä erityistilanteisiin vesihuollossa. Jatketaan EU:n tulvadirektiivin toimeenpanoa. Vesihuollon tukea suunnataan edelleen haja-asutusalueiden viemäriverkostojen laajentamiseen.
Metsätalous (173 miljoonaa euroa, 2008/2009 lisäys 9 miljoonaa euroa)
Tavoitteena on lisätä kotimaisen puun hakkuita ja puun energiakäyttöä, parantaa metsien puuntuotannollista tilaa, turvata metsien monimuotoisuutta sekä säilyttää metsätalouden kannattavuus korkealla tasolla. Toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti Kansallinen metsäohjelma 2015:a ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO). Näihin ohjelmiin kohdistuu 6,7 miljoonan euron määrärahalisäys.
Puuperäisen energian käyttöä halutaan lisätä tukemalla energiakäyttöön tulevan pienpuun korjuuta ja haketusta. Energiapuun korjuuseen ja haketukseen on varattu noin 6,5 miljoonaa euroa.
Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri (65 miljoonaa euroa, 2008/2009 lisäys 5 miljoonaa euroa)
Tavoitteena on ylläpitää kiinteistö- ja maastotietojärjestelmätiedot ajantasaisina, jotta kiinteistöjä ja maastotietoja koskevien tietojen saatavuus paranisi. Ensi vuoden aikana valmistellaan tarvittavat lainsäädännölliset muutokset ja saatetaan loppuun tietojärjestelmien kehittämistyöt. Tarkoituksena on siirtää kirjaamistehtävät vuoden 2010 alussa oikeusministeriön hallinnonalalta Maanmittauslaitokselle. Jatketaan paikkatietojen yhteiskäytön ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämistä.
Tilusjärjestelyihin osoitetaan miljoonan euron lisärahoitus. Tilusjärjestelyihin on esityksen mukaan käytettävissä ensi vuonna yhteensä seitsemän miljoonaa euroa.
Hallinto ja muut(111 miljoonaa euroa, 2008/2009 lisäys 8 miljoonaa euroa)
Menojen muutos aiheutuu lähinnä Maaseutuviraston alueellistamisesta ja tietojärjestelmistä. Maaseutuvirasto hoitaa viljelijätukien, maaseudun yritys- ja hanketukien sekä markkinatukien toimeenpanon, toimii Suomen maksajavirastona ja vastaa EU:n maataloustuki- ja maaseuturahastojen varojen käytöstä Suomessa.
Työvoima- ja elinkeinokeskukset hoitavat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanotehtäviä aluetasolla ja vastaavat muun muassa siitä, että tukien myöntämisen edellytyksenä olevat valvonnat suoritetaan säädösten mukaisesti. Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamäärärahat on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle.
Alueelliset ympäristökeskukset hoitavat maa- ja metsätalousministeriön vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä aluetasolla. Alueellisten ympäristökeskusten toimintamäärärahat on budjetoitu ympäristöministeriön hallinnonalalle.
Läänineläinlääkärit hoitavat alueelliseen elintarviketurvallisuuteen, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä lääkitsemiseen liittyvät tehtävät. Läänineläinlääkäreiden toimintamäärärahat on budjetoitu valtiovarainministeriön hallinnonalalle. Metsäkeskukset hoitavat aluetasolla metsätalouden edistämistä ja valvontaa koskevia tehtäviä.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
valtiosihteeri Jouni Lind, p. (09) 1605 3323, 050 521 3305
