Kasvinterveyslaki muuttuu vuoden alusta

Biologiseen torjuntaan ja pölytykseen käytettävien makroeliöiden markkinoinnille, käytölle ja tuonnille säädetään ilmoitus- ja lupamenettely. Se antaa viranomaisille mahdollisuuden arvioida makroeliölajien käytöstä syntyviä riskejä ja tarvittaessa rajoittaa eliöiden tuontia markkinoille, jos niistä voidaan arvioida olevan haittaa kasvinterveydelle tai Suomen luonnonvaraiselle eliöstölle. Laissa säädetään milloin toimijan on tehtävä ilmoitus ja milloin lupahakemus makroeliöstä. Elintarviketurvallisuusvirasto käsittelee ilmoitukset ja lupahakemukset.

Makroeliöiden käyttöä Suomessa ei ole aiemmin säännelty. Suomessa makroeliöitä käytetään erityisesti kasvihuoneviljelyssä, mutta jossain määrin myös avomaalla. Biologisen torjunnan avulla voidaan vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja pölytyksen avulla varmistaa sato. Makroeliöiden markkinoinnin ja käytön odotetaan lisääntyvän, kun torjunta-aineiden kestävän käytön EU-direktiivin säännökset edellyttävät integroituun torjunnan harjoittamista.

Suomi on jäsenenä Euroopan ja välimerenmaiden kasvinsuojelujärjestö EPPO:ssa. Järjestön standardiin hyväksytään vain sellaiset makroeliölajit, joista on pitkäaikainen käyttökokemus useammasta Euroopan maasta ja joiden käyttö on todettu nykytiedon perusteella turvalliseksi. Nämä lajit on ilmoitettava Elintarviketurvallisuusvirastoonja muille lajeille on toimijan haettava lupa Elintarviketurvallisuusvirastolta ennen markkinoinnin, käytön tai tuonnin aloittamista.

Valtion maksamia kasvintuhoojakorvauksia rajoitetaan 2014 alkaen

Kasvintuhoojien korvausjärjestelmä muuttuu vuoden 2014 alusta. Jatkossa valtion korvausvastuu kohdennetaan poikkeuksellisiin tilanteisiin, ja se koskee torjuntapäätöksen mukaisesta kasvintuhoojien hävittämisestä johtuvia kustannuksia. Valtion rooli yhteiskunnassa on toimia turvaajana suurten riskien varalta. Kustannuksia jaetaan siten enemmän tuottajien ja elinkeinon sekä valtion välillä.

Kasvintuhoojien ennaltaehkäisy on aina kustannustehokkaampaa kuin vahinkojen korjaaminen ja korvaaminen jälkikäteen. Huolelliseen viljelytapaan kuuluu keskeisesti kaikkiin kasvintuhoojiin kohdistuvat ennakoivat ehkäisytoimenpiteet sekä tarvittaessa niiden torjuntatoimenpiteet. Vaikka ammattimaisesti viljely perustuu jo nykyään huolelliseen tuotantoon, korostuu toimijoiden oma vastuu ja huolellisuusvelvoite entisestään kasvinterveyttä edistävässä toiminnassa. Tuottajien lisäksi vastuun kasvinterveydestä tulee olla entistä selvemmin kaikilla kasvikaupan osapuolilla.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
lainsäädäntöneuvos Pirjo Tomperi, p. 0295 16 2234