Kevennyksiä maatilojen kirjaamis- ja tutkimusvelvoitteisiin - myös raakamaidon luovutus helpottuu

Maa- ja metsätalousministeriö on muuttanut maatilojen kirjanpitovelvoitteita ja hygieniaa sääteleviä asetuksia. Suurimmat muutokset koskevat maitotilojen toimintaa ja helpottavat esimerkiksi raakamaidon luovutusta kuluttajille ja jatkojalostukseen. Muutokset tulevat voimaan helmikuun 6. päivänä.

Asetusmuutos poistaa maitotilojen osalta erillisiä maidon käsittelyyn tarkoitettuja tiloja ja varastotiloja koskevat vaatimukset.

– Tällä asetusmuutoksella helpotetaan uusien teknologioiden ja rakennusjärjestelyjen käyttöönottoa ja mahdollistetaan moderni maidon käsittely suurissa tuotantoyksiköissä, kertoo elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm maa-. ja metsätalousministeriöstä.

Automaattilypsyn kirjanpitovaatimukset jäävät koskemaan vain tilannetta jossa automaattilypsettyä maitoa luovutetaan suoraan kuluttajalle enemmän kuin 2500 kg vuodessa.

Raakamaidon luovutus kuluttajille ja jatkojalostukseen helpottuu

Muutos keventää raakamaitoa suoraan kuluttajille luovuttavien tilojen tutkimusvelvoitteita. Tiloilta on edellytetty vuosittain tehtäviä tutkimuksia, kun luovutettava raakamaidon määrä on vuositasolla ylittänyt 2500 kiloa. EHEC-bakteerin osalta maitotilat voivat jatkossa korvata vuosittaiset maidolle ja karjalle tehdyt tutkimukset maitosuodatinnäytteellä. Myös kampylobakteeri tutkitaan jatkossa maitosuodatinnäytteestä, mutta tutkimusvelvoite koskee vain automaattilypsylaitteella lypsettyä, kuluttajalle luovutettavaa raakamaitoa. 

Velvoite tutkia maidosta listeriaa koskee jatkossa vain raakamaitoa jonka myyntiaika on enemmän kuin kaksi vuorokautta. Raakamaidon viimeisenä käyttöajankohtana listerian raja-arvona käytetään 10 bakteeria millilitrassa entisen nollatoleranssin sijaan. Jos maatila ei toimita maitoa meijeriin, eikä ole jatkuvan solu- ja bakteeriseurannan piirissä, voidaan soluseurannassa käyttää pikatestiä. Asetusmuutos ei lisää velvoitteita niille tiloille, jotka luovuttavat raakamaitoa kuluttajille enintään 2500 kg.

– Alle 2500 kiloa raakamaitoa vuodessa luovuttavien tilojen on toki edelleen tarjottava tietoa raakamaidon riskeistä ja käyttösuosituksista, ja maidon tulee solu- ja bakteerimäärien osalta täyttää tiukat laatuvaatimukset, muistuttaa Hielm.

Jatkossa on mahdollista toimittaa raakamaitoa maatilalta elintarvikevalmistukseen myös muualla kuin samalla maatilalla sijaitseviin vähittäismyyntipaikkaan käytettäviksi elintarvikkeisiin, joiden valmistamiseen liittyy pastörointia vastaava käsittely. Myös kypsytettyjen juustojen valmistusprosessin tulkitaan täyttävän pastörointia vastaavan käsittelyn kriteerit.

Kevennyksiä tuottajien kirjanpitovelvoitteisiin

Jatkossa erilaiset sähköiset tallenteet hyväksytään kirjanpidoksi, eikä kirjanpitoa ole välttämätöntä säilyttää maatilalla, vaan se voidaan esittää tarkastajalle tarkastuksen jälkeen. Vesitutkimusten säilytys- tai tallentamisaika lyhentyy kolmeen vuoteen, aikaisemman viiden vuoden sijaan. Elintarvikkeiden käsittelyn osalta velvollisuus tutkia käytettävää vettä koskee vain maidon ja hunajan tuotannossa käytettyjen pintojen ja välineiden puhdistusveden laatua.

Maatilan ei jatkossa tarvitse erikseen pitää kirjaa elintarvikeketjutietojen lähettämisestä, kun eläimiä lähetetään teurastamolle. Eläimen lääkitystiedot on lähetettävä teurastamoille enää 30 vuorokauden ajalta nykyisen kolmen kuukauden sijaan. Elintarvikehygienian varmistamiseksi eläimen varoajallinen lääkitys on kuitenkin ilmoitettava elintarvikeketjutiedoissa, jos lääkkeen varoaika on päättynyt teurastusta edeltävän 30 vuorokauden aikana.

– Nyt tehtyjen asetusmuutosten taustalla on maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion norminpurkukierroksella tuottajilta ja muilta tahoilta saama arvokas palaute sekä keskustan eduskuntaryhmän 202-esitys normien purusta. Viljelijöiden hallinnollisen taakan keventäminen on hallitukselle tärkeä tavoite, ja maa- ja metsätalousministeriössä on käynnissä nyt useita tätä tavoitetta tukevia asetusmuutoshankkeita, kertoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Lisätietoja:
eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, p. 050 5690522, marjatta.rahkio(at)evira.fi
elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 524 5761, sebastian.hielm(at)mmm.fi
maatalous- ja ympäristöministerin erityisavustaja Risto Lahti, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 565 0424, risto.lahti(at)mmm.fi