Komissio suosittelee maatalouden kehittämistä kokonaisvaltaisesti kestävämpään suuntaan Suomessa
Euroopan komissio julkaisi perjantaina tiedonannon, jossa se antaa kaikille jäsenmaille suosituksia EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kansallisesti laadittavien strategiasuunnitelmien laadintaan. Suositukset perustuvat erityisesti komission Vihreän kehityksen ohjelman sekä Pellolta pöytään –strategian tavoitteisiin sekä CAP:n strategiasuunnitelmia koskeviin yhdeksään erityistavoitteiseen ja niiden toimeenpanoon jäsenmaissa.
Suositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta niitä tullaan käyttämään viitteenä, kun komissio käsittelee ja hyväksyy jäsenmaiden strategiasuunnitelmat. Komissio haluaa näin varmistaa korkean ympäristö- ja ilmastokunnianhimon tason kaikissa jäsenmaissa.
Komission mukaan Suomen maatalouden haasteina ovat erityisesti luonnonolosuhteet, alhainen kannattavuus ja matala yrittäjätulo. Elinvoimaisen tuotannon ylläpitämiseksi tarvitaan EU:n tukia sekä tuottavuutta ja kannattavuutta parantavia toimia. Suosituksiin kuuluu maatalouden tulojen, kannattavuuden sekä tukien kohdentamisen parantaminen ja maataloustuotteiden lisäarvon kasvattaminen kuten myös tuottajien yhteistyön vahvistaminen.
Ympäristö- ja ilmastotoimien osalta komissio pitää Suomessa tehtyjä toimenpiteitä yleisesti ottaen edistyneinä. Haasteita liittyy erityisesti vesien suojeluun (erityisesti rannikkoalueet), lintuindeksin alentumiseen, ammoniakkipäästötavoitteiden saavuttamiseen ja turvemailta tuleviin päästöihin. Komissiolla on tästä aihealueesta yhteensä seitsemän suositusta, joihin lukeutuvat luonnon monimuotoisuuden parantaminen, ammoniakkipäästöjen vähentäminen, luonnonmukaisen tuotannon alan kasvattaminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen erityisesti painottaen metsiä ja hiilirikkaita maita, ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen, ravinteiden käytön tehokkuuden lisääminen ja kestävän metsätalouden edistäminen.
Eläinten hyvinvoinnin ja biotalouden edistämisessä Suomi pärjää komission mukaan hyvin. Sen sijaan työtä tarvitaan esimerkiksi sukupolvenvaihdosten edistämisessä. Läpileikkaavina suosituksina komissio esittää innovaatioiden, digitalisaation ja osaamisen lisäämistä. Näihin lukeutuu myös suositus laajakaistainvestointien edistämisestä. Komission mukaan maaseutualueiden laajakaistat eivät hoidu täysin markkinaehtoisesti vaan siihen tarvitaan myös julkista tukea.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä suhtautuu myönteisesti komission arvioon ja suosituksiin: ”Olemme keskustelleet tavoitteista ja niiden saavuttamisesta komission kanssa ja meillä on pitkälti yhteneväinen tilannearvio. Viljelijöiden tulotasosta on pidettävä huolta. Maatalous ja maaseutualueet ovat osa ratkaisua ympäristöön ja ilmastoon liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Tästä on hyvä jatkaa konkreettisten toimenpiteiden suunnitteluun. Ne pohjautuvat meillä tehtyyn perusteelliseen analyysiin ja käytyihin laajoihin keskusteluihin.”
Tällä hetkellä käydään vielä neuvotteluja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta koskevista asetuksista lainsäätäjien eli neuvoston ja Euroopan parlamentin kesken. Asetusten ja niitä tarkentavien alemman asteisten säädösten arvioidaan valmistuvan ensi vuoden loppuun mennessä. Suomi pyrkii toimittamaan CAP:n strategiasuunnitelmansa komission hyväksyttäväksi vuoden 2022 alkupuolella. Suunnitelma tulee voimaan komission hyväksynnän jälkeen vuoden 2023 alusta alkaen.
Lisätietoja:
Erityisavustaja Teppo Säkkinen p. 050 5162868
Maatalousneuvos Kari Valonen p. 0295 162 047
