Ministeri Koskinen: Perusasiat kohdallaan, mutta yksinkertaistamista tarvitaan

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen mielestä komission ehdotusten peruslinjat ovat pitkälle Suomen näkemysten mukaisia. Suomi, kuten myös komissio, pitävät tärkeänä, että maataloutta voidaan harjoittaa kaikkialla EU:ssa.

"Suomi on ollut aktiivisesti yhteydessä komissioon jo lainsäädäntöehdotusten valmistelun aikana. Taustavaikuttamisen tulokset näkyvät nyt, sillä Suomelle tärkeät asiat ja kansalliset nykylainsäädäntöön sisältyvät poikkeukset on huomioitu ehdotuksissa hyvin. Komissio olisi kuitenkin voinut kiinnittää enemmän huomiota byrokratian vähentämiseen niin viljelijän kuin hallinnon kannalta.", muistuttaa Koskinen.

Koskinen pitää komission esittämää linjaa suorien tukien tasaamisesta realistisena tapana edetä kohti pienempiä tukieroja jäsenmaiden kesken. "Suomen keskimääräinen tukitaso on lähellä EU:n keskiarvoa, joten tuen tasaamisella ei ole Suomelle suurta merkitystä. Komission linjaus tuotantosidonnaisten tukien säilyttämisestä ja epäsuotuisten alueiden tukijärjestelmän kehittämisestä on oikeansuuntainen. Uskon, että komission ehdotus kokonaisuudessaan antaa hyvän pohjan maatalouden toimintaedellytyksille tulevalla kehyskaudella. Olen myös melko tyytyväinen maaseudun elinkeinojen kehittämisvälineistön monipuolisuuteen ehdotuksissa. Metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen on tosin jäänyt vähäiselle huomiolle, ja vaatii vielä jatkotöitä.", toteaa Koskinen.

Komission esitystä sokerin tuotantokiintiöjärjestelmän päättymisestä vuoteen 2015 Koskinen pitää ongelmallisena. Suomi kannattaa komission esitystä pidempää aikaa kiintiöjärjestelmän säilyttämiselle.

Ajatuksiin tilakohtaisesta suorien tukien katosta ja suorien tukien viherryttämisestä Koskinen suhtautuu myönteisesti. "Uudet ympäristövaatimukset eivät kuitenkaan saa lisätä hallinnollista taakkaa tai vaikeuttaa käytännön viljelyä, joten ehdotusten yksityiskohdat vaativat vielä tarkastelua. "

Maatalous- ja kalastusneuvosto aloittaa keskustelun yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista koskevista lainsäädäntöehdotuksista lokakuun 20. päivänä Luxemburgissa. Myös Euroopan parlamentti osallistuu aktiivisesti päätöksentekoon, sillä asetusehdotukset käsitellään yhteispäätösmenettelyssä tavanomaista lainsäädäntömenettelyä noudattaen. Tavoitteena on, että uuden maatalouspolitiikan lainsäädäntö astuu voimaan vuoden 2014 alusta lukien.

Komission esityksen pääsisältö:

Komissio esittää EU:n maksamien maatalouden suorien tukien tasaisempaa jakamista jäsenmaiden välillä sekä jäsenmaiden sisällä. Suorien tukien taso vaihtelee tällä hetkellä jäsenmaiden välillä huomattavasti kunkin maan maataloustuotannon historian ja hintojen alenemisen vuoksi viljelijöille maksetun suoran tuen mukaan. Tukieroja pienennettäisiin asteittain siten, että kaikissa maissa lähestyttäisiin EU-maiden tukitasojen keskiarvoa. Jäsenmaiden sisällä tulisi ehdotusten mukaan siirtyä maksamaan kaikille hehtaareille samansuuruista tukea siten, että tukitaso olisi siirtymäkauden 2014 - 2018 jälkeen maan sisällä tai sen tietyllä alueella samansuuruinen. Suomessa tällä hetkellä maksettava tukitaso on lähellä EU:n keskiarvoa, joten tasauksella ei olisi Suomelle suuria vaikutuksia. Suomi on myös ottanut käyttöön alueellisen tasatukimallin jo edellisen maatalousuudistuksen yhteydessä.

Komissio esittää yhteisen maatalouspolitiikan I pilarin alle suoriin tukiin uusia ympäristövaatimuksia. Tämän "vihreän tukielementin" tarkoituksena olisi maksaa tukea kaikille viljelijöille tiettyjen perustason ylittävien ympäristötoimien suorittamisesta. Suorille tuille asetettaisiin lisäksi tilakohtainen enimmäisraja.

Uutta lainsäädäntöehdotuksissa on uusien ympäristövaatimusten lisäksi aktiiviviljelijän määritelmä, jonka tavoitteena on tukien aiempaa parempi kohdentaminen aidoille maataloustuottajille. Komissio esittää myös kahta uutta tukiohjelmaa. Nuorille viljelijöille maksettava vuotuinen lisätuki parantaisi nuorten viljelijöiden taloudellista asemaa. Pienten tilojen tukiohjelma puolestaan keventäisi hallintoa erityisesti niissä maissa, joissa on paljon pieniä tiloja.

Yhteisen maatalouspolitiikan II pilarin kautta maksettaisiin entiseen tapaan muun muassa ympäristö- ja epäsuotuisten alueiden tuet. Siihen kuuluisi edelleen myös paikallisen kehittämisen Leader-toimintatapa. Komissio esittää myös maaseudun kehittämiseen käytettävien varojen osittaista uudelleen jakamista jäsenmaiden välillä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
valtiosihteeri Risto Artjoki p. (09) 160 52900
maatalousneuvos Kari Valonen, p. (09) 160 52428, 040 751 8407

Lisätietoja maaseudun kehittämisohjelman valmistelusta:
neuvotteleva virkamies Tiina Malm, p. (09) 160 54220