Kouluruokailu uudistuu ja kehittyy kuntien kanssa

Kouluruokailua on kehitetty ja uudistettu kuntien kanssa tämän vuoden aikana. Yhteistyö on edistänyt arvokasta vuoropuhelua kouluruokailun tilanteesta, onnistumisista ja haasteista.

Suomessa kouluruokailu on jo 75 vuoden ajan tukenut lasten ja nuorten hyvinvointia, oppimista, ruokaosaamista ja kestävää elämäntapaa. Vahva kouluruokaosaamisemme on osoitus siitä, että kehitystyötä on ajan saatossa tehty jatkuvasti. Nykyisin se näkyy konkreettisesti esimerkiksi koululaisille tarjottavan vapaavalintaisen kasvisruuan tai järvikalasta valmistetun uuden, lapsille maistuvamman tuotteen muodossa.

Kehittämistyöllä on myös esteitä. Ajankohtaisia ovat esimerkiksi ruokapalvelun ja opetuksen puuttuva yhteistyö, joka voi hidastaa kehittämistoimia. Oppilaat ja heidän vanhempansa voivat suhtautua kielteisesti koulun kasvisruokaan. Ruokailun ohjaus ja ruokakasvatus ovat tärkeitä kouluruokailun onnistumiselle, mutta niitä ei kouluissa ole huomioitu riittävästi. Kuntien talous ja säästöt ovat esteenä esimerkiksi maksuttomalle välipalalle.

Kun raha on tiukassa, kannattaa kouluruokailussa keskittyä kehittämään asioita, joihin voi vaikuttaa. Kouluruokailun tavoitteet auttavat kouluja arvioimaan, mitä konkreettisia toimenpiteitä lukuvuoden aikana on tehty ruokailuhetken viihtyisyyden, asiakkaiden kuulemisen ja kotiyhteistyön parantamiseksi.

Kehittäminen ja uudistaminen lähtevät liikkeelle siitä, kun koulut ja koulun keittiöt tunnistavat omat vahvuutensa ja ammattitaitonsa. Pitkäjänteisyys on tärkeää. Aamupuuro, välipala tai uusi kasvisruoka eivät välttämättä vielä innosta kaksi viikkoa kestävän kokeilun jälkeen, mutta niille voi silti olla tarvetta. Asiakkaat tottuvat muutoksiin ajan kanssa.

Kouluruokailun järjestämisessä ei riitä, että ruokapalvelut tarjoavat valmiita ratkaisuja. Ruokailu on yhteinen asia, johon kaikkien tulisi voida vaikuttaa.

Kun kouluruokailussa ilmenee ongelmia tai kehittämistarpeita, esimerkiksi ruokailuaikojen, välipalojen tai ruokavalintojen suhteen, paras tapa löytää ratkaisu on kutsua oppilaat ja opiskelijat mukaan ideoimaan jo alkuvaiheessa. Näin he saavat äänensä kuuluviin ja oppivat samalla vastuullisuutta, luovuutta ja yhteistyötaitoja. Esimerkiksi ruokailun järjestelyissä oppilaat ja opiskelijat ovat luovia ja kekseliäitä. Myös vanhemmat ja muut sidosryhmät kannattaa ottaa mukaan keskusteluun, sillä heillä on tärkeä rooli lasten ja nuorten ruokakasvatuksessa.

Kaikki osa-alueet vaikuttavat kouluruokailun onnistumiseen. Kehittäminen ja uudistaminen vaativat innostusta ja rohkeutta. Kun asiakkaat ovat tyytyväisiä ja viihtyvät kouluruokailussa, edistää ruokailu hyvinvointia, oppimista, ruokaosaamista ja kestävään elämäntapaan liittyviä tavoitteita.

Teksti: Kouluruokakoordinaattori Virpi Kulomaa, Viestintävalkea Oy, p. 0405928752, virpi@viestintavalkea.fi 

Lisätietoja: 

Erityisasiantuntija Auli Väänänen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 5162 031