Lapinlehmät saivat uuden kodin Tervolan Louesta
Pelson vankilatilan lapinlehmät, kainuunharmas- ja suomenlampaat ovat siirtyneet Ammattiopisto Lappian Maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskukseen Tervolan Louelle. Kesäkuussa alkanut siirto päättyi maanantaina, kun viimeiset lapinlehmät kuljetettiin Pelsosta Loueen.
Pelson vankila on toiminut pohjoissuomenkarjan eli lapinlehmän sekä suomenlampaan ja kainuunharmaslampaan elävänä geenipaikkana 1980-luvun puolivälistä lähtien. Työ vankilassa on ollut kansallisesti merkittävää alkuperäiskarjojen säilymisen ja jalostamisen kannalta. Pelson vankila pelasti sukupuutolta pohjoissuomenkarjan, joka on Lapin oma uhanalainen alkuperäisrotu.
Pelson vankilan toiminta on päättymässä ja siirtyy uuteen Vaalan vankilaan vuoden 2024 loppupuolella. Sen vuoksi maa- ja metsätalousministeriö alkoi etsiä jo muutama vuosi sitten uutta sijoituspaikkaa Pelson alkuperäiskarjoille. Halukkaista valittiin Lappian Loue.
Louelle tulevat geenipankkikarjat kuuluvat julkishallinnon ylläpitämiin, Suomen maa-, metsä- ja kalatalouden kansallisen geenivaraohjelman piirissä oleviin karjoihin.
Pelsolta siirtyvät lapinlehmä, suomenlammas ja kainuunharmaslammas kuuluvat kansallisen ohjelman säilytettäviin rotuihin. Kotieläinten geenivaroja voidaan säilyttää elävinä populaatioina, kuten Louelle siirretyt alkuperäiskarjat, ja pakastamalla alkioita tai uroseläinten siemennestettä pakastegeenipankkiin. Alkuperäisrodut ja niiden geenivarat ovat tärkeitä tulevaisuuden eläinjalostukselle, kun kotieläintuotantoa joudutaan sopeuttamaan ympäristön muutoksiin.
”Kaikki alkuperäisrotumme ovat kansallisaarteita. Ne ovat auttaneet meitä vaikeina aikoina myös Lapissa kun ruuasta on ollut pulaa. Olemme näille eläimille velkaa, ja meidän velvollisuutemme on huolehtia että myös tulevat sukupolvet pääsevät niistä nauttimaan, joten pidetään niistä hyvää huolta”, totesi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Tervolassa maanantaina.
