Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen MTK:n metsävaltuuskunnassa 17.11.2011
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan Suomi nostetaan luonnonvarojen ja materiaalien kestävän, taloudellisen ja innovatiivisen hyödyntämisen edelläkävijämaaksi. Maa- ja metsätalousministeriössä uskotaan, että uusiutuvien raaka-aineiden kysynnän kasvu avaa metsätalouden ja maaseudun elinkeinoille monia uusia mahdollisuuksia.
Kansallisen metsäohjelman visio on hyvin yhdenmukainen hallitusohjelman linjausten kanssa. Yhteinen tavoitteemme on lisätä suomalaisten hyvinvointia luomalla edellytyksiä kannattavalle metsänomistukselle ja parantamalla tätä kautta kokoa alan kannattavuutta. Yhteinen tavoitteemme on myös vahvistaa ympäristöhyötyjä, joita metsä tarjoaa.
Hallitusohjelmaan sisältyvän metsälainsäädännön kokonaisuudistus on jo käynnissä. Ministeriö on nimennyt 4.11.2011 lainvalmistelua ohjaavan työryhmän tavoitteenaan saada aikaan lakiesitys 30.6.2012 mennessä. Muutoksen tavoitteena on vahvistaa metsätaloutta ja siihen liittyvää teollisuutta elinkeinoina ja vähentää metsälakiin ja -asetukseen sisältyvää metsien käsittelyä koskevaa yksityiskohtaista säätelyä. Uudistetun metsälainsäädännön ei tulisi ohjata metsänomistajan käyttäytymistä vain tiettyyn yhteen malliin, vaan valinnanvapautta metsien käsittelymenetelmissä lisätään. Jotta metsätalouden kestävyys voidaan varmistaa, metsänomistajan omaisuudenhoidolle asetetaan kuitenkin sallitun toiminnan rajat.
Kaavamaisista uudistamisrajoitteista luovutaan, määritetään aikaisempaa selkeämmät lainvalvonnan rajat ja mahdollistetaan ns. erirakenteinen metsänkäsittely. Metsänhoidon päälinjauksena säilytetään metsien uudistamisvelvoite.
Metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen on aloitettu alustavalla valmistelutyöllä. Nykyinen laki on toiminut pääsääntöisesti hyvin ja kaikki alan toimijat ovat vakuuttaneet, että metsänhoitoyhdistyksillä on ollut tärkeä rooli etenkin metsänomistajien neuvonnassa ja aktivoinnissa metsien hoitoon. Kipukohtia löytyy lähinnä yhdistysten roolista puumarkkinoilla sekä metsänhoitomaksun pakollisuudesta. Näitä kipukohtia pyritään loppuvuoden aikana purkamaan pienen työryhmän voimin. Työryhmässä ovat mukana MTK:n, Metsäteollisuus ry:n ja ministeriön edustajat.
Hallitusohjelmassa luvataan vauhdittaa metsätilojen omistusjärjestelyjä sekä yhteismetsälainsäädännön käyttöä. Laajapohjainen metsätilatyöryhmä saa vuoden loppuun mennessä valmiiksi esityksensä keinoista, joilla metsätalouden kannattavuutta ja puumarkkinoiden toimivuutta edistettäisiin.
Me kaikki tiedämme, että metsätilojen kokoa pitäisi kasvattaa, tilarakennetta parantaa ja erityisen tärkeätä olisi metsänomistajien keski-iän kääntäminen laskuun. Käytännössä näiden asioiden eteenpäin vieminen hallinnon kautta ei tule olemaan helppoa. Toivon, että aktiivisuutta tähänkin asiaan löytyy myös metsänomistajakunnasta eli että esimerkiksi perikunnista löytyisi henkilöitä, jotka haluavat ottaa vastuuta metsistään.
Metsätilakoon kasvattamiseen liittyy myös valtiovarainministeriön esitys yhteismetsien muita yksityismetsiä kaksi prosenttiyksikköä pienemmästä veroasteesta. Se on hyvä esitys. Sen sijaan tämän veroeron ja metsävähennyksen lukemista ns. de minimis-tueksi emme maa- ja metsätalousministeriössä kannata.
Valtion taloustilanne on haasteellinen ja se heijastuu nyt voimakkaasti valtion ensi vuoden budjettiin sekä hallituskauden kehyksiin. Edessä on tiukkoja aikoja näiltä osin. Vuoden 2012 budjetissa metsätalouden määrärahat vähenevät 24,1 miljoonaa euroa kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna. On erityisen tärkeää hakea yhteistyössä uusia markkinalähtöisiä ratkaisuja alan liikevaihdon ja kannattavuuden parantamiseksi.
Vuoden 2012 budjetissa kestävän metsätalouden rahoituslain määräraha on 60 miljoonaan euroa. Kuluvan vuoden kemeramäärärahan loppumisen vuoksi ensi vuodelle siirtyy arviomme mukaan noin 10-15 miljoonaa euroa maksumääräyksiä. Metsäosasto on käynnistänyt alentuneen tukitason edellyttämien muutosten suunnittelun lainsäädäntöön. Muutoksia tullaan ehdottamaan sekä tukitasoihin että eräisiin työlajeihin, jotka voidaan poistaa tuen piiristä.
Kemeralakiin sisältyvät metsäenergian korjuu- ja haketustuet aiotaan korvata pienpuun energiatuella ns. petulla. Hallituksen linjaamien budjettileikkausten vuoksi pienpuun energiatuen kokonaistuen määrä tulee olemaan seuraavan neljän vuoden aikana alempi kuin lakia valmisteltaessa arvioitiin. Tukitasosta ja yksityiskohdista on päästy sopimukseen alan toimijoiden kesken ja kansallinen valmistelu etenee. On linjattu, että tukea maksettaisiin 8 euroa kiintokuutiometriä kohden. Hehtaaria kohden hyväksyttävän pienpuun määrän leikkuria on tarkoitus alentaa 40 kiintokuutiometriin hehtaarilta. Petun voimaantulo kuitenkin joka tapauksessa viivästyy, koska asian niin sanottu esinotifiointi Euroopan komissiossa on vielä kesken. Tavoitteena on, että pienpuun energiatuki ja sen ohella uusi jo hyväksytty Kemeralaki saataisiin voimaan viimeistään ensi keväänä.
Lopuksi haluaisin vielä korostaa metsänomistajien tärkeää roolia metsiin perustuvassa arvoketjussa. Aktiivisella metsänomistajuudella ja omalla yritteliäisyydellä pystyy vaikuttamaan siihen, että metsät siirtyvät hyvässä kasvukunnossa seuraavalle sukupolvelle. Metsätalous on tärkeä elinkeino, metsät virkistävä ympäristö ja puu hieno, uusiutuva luonnonvara.
