Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo Viljo-messujen metsäseminaarissa
Arvoisat Viljo-messujen Metsäseminaarin osanottajat, hyvät naiset ja herrat!
On ilo olla avaamassa tätä metsäaiheista seminaaria, ja heti aluksi todeta, että Suomi elää ja tulee elämään metsistä! Olemme jälleen löytämässä uuden tavan käyttää metsävarojamme hyvinvointia tuottavalla tavalla. Biotalous, metsäbiotalous, vihreä biotalous, miksi sitä haluamme kutsuakin, tulee antamaan työtä ja toimeentuloa eri puolille Suomea myös tulevaisuudessa.
Uudet tuotteet ja palvelut parantavat nykyisten yritysten kilpailukykyä ja luovat uutta yritystoimintaa. Tämä säteilee myös puumarkkinoille kysyntää parantavasti. Suomen talousmetsät ja niiden kestävä hyödyntäminen luovat erinomaiset edellytykset metsätalouden harjoittamiselle elinkeinona.
Nousujohteinen kehitys ei kuitenkaan tapahdu ilman toimenpiteitä eikä ilman yksityisen ja julkisen sektorin yhteen hiileen puhaltamista. Meidän julkisen vallan edustajien vastuulla on elinkeinon toimintaedellytysten luominen, mikä välillä kuulostaa hyvinkin paperinmakuiselta puuhalta. Minulla oli ilo osallistua edellisessä tehtävässäni Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana Metsäpoliittisesta selonteosta käytyyn keskusteluun. Harvoista asioista on eduskunta ollut niin yksimielinen kuin selonteon visiosta: "Metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde”. Yhdessä Suomen biotalousstrategian vision kanssa: ”Biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta”, meillä on selkeä suunta edetä. Ja tämä biotalous ei ole vain kapea-alaista energiantuotantoa, vaan laaja-alaista sektorirajat ylittävää toimintaa.
Eduskunnan kannanotossa metsäpoliittisesta selonteosta korostetaan maamme luontaisten edellytysten eli runsaiden ja hyväkuntoisien metsävarojen sekä metsäalan osaamisen nykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä. Lisäksi peräänkuulutetaan puun käytön lisäämistä.
Kannanoton mukaan metsiin perustuvaa aktiivista yrittäjyyttä edistetään muun muassa helpottamalla sukupolvenvaihdosten toteuttamista. Samalla luodaan edellytyksiä alan uusille investoinneille ja puunkäytön lisäämiselle, ja vahvistetaan monitieteistä tutkimusta.
Jotta tässä onnistutaan, on koko ajan myös vaikutettava Euroopan Unionin eri politiikkalohkoilla tehtäviin päätöksiin, jotta vaikkapa ilmasto- tai kilpailupolitiikasta ei tule yllättäviä esteitä metsien monipuoliselle käytölle. Suomi runsaine metsävaroineen ei ole tyypillinen metsätalousmaa EU:n mittakaavassa.
Edellä mainitut linjaukset näkyvät selkeästi myös pääministeri Stubbin hallituksen ohjelmassa. Hallitusohjelmassa edellytetään esimerkiksi pikaista selvitystä keinoista, millä sukupolvenvaihdoksia voitaisiin helpottaa metsätaloudessa. Hallituksella on myös todellinen tahtotila biotalousstrategian toteuttamiseen. Metsäasioissa uudet toimenpiteet täsmentyvät kuluvan vuoden aika laadittavan Metsästrategia 2025 laadinnan yhteydessä, mutta jo tulevassa kehysriihessä käsittelemme tarvetta metsätiestön rahoituksen hoitamiseksi. Hallitus tulee antamaan budjettilakina esityksen uudesta kemerasta, kestävän metsätalouden rahoituslaista, jossa tiukasta taloustilanteesta huolimatta varaudumme rahoittamaan tiestöä, ojitusalueiden hoitoa ja taimikoiden hoitoa myös jatkossa. Samassa yhteydessä päätetään tulevasta pienpuun energiakäyttöä edistävästä tukijärjestelmästä ja monimuotoisuutta edistävän ympäristötuen ja luonnonhoitohankkeiden rahoituksen jatkumisesta.
Ministeri Koskisen aikana hallitus teki jo monia toimenpiteitä metsäalan edistämiseksi. Uusi entistä monipuolisempaa metsätaloutta tukeva ja liiallista sääntelyä purkava metsälaki on ollut voimassa tämän vuoden alusta. Uusi metsälaki edistää metsänomistajien valinnanvapautta oman metsäomaisuuden hoidossa.
Uuden metsänhoitoyhdistyslain myötä metsänhoitoyhdistykset uudistavat parhaillaan toimintaansa ja tulevat varmasti tarjoamaan metsänomistajalle entistäkin monipuolisempia palveluita. Samalla on myös parannettu muiden metsäpalveluja tarjoavien toimijoiden mahdollisuuksia kohdata metsänomistaja.
Odotan mielenkiinnolla syksyn ensimmäistä puumarkkinatyöryhmän kokousta. Olen kuullut paljon hyvää työryhmän aktiivisuudesta ja tuloksista. Hintatilastojen kattavuuden parantuminen, hintaindeksit ja uudet kauppatavat pitävät yllä vakaata puumarkkinaa.
Meillä kaikki uskomme vihreän biotalouden mahdollisuuksiin Suomessa. Meneillään on jo useampia biojalostamoinvestointeja ja uutiset Äänekoskelle suunniteltavasta mittavasta investoinnista ovat ilahduttaneet koko toimialaa ja itse asiassa koko yhteiskuntaa. Tarvitsemme lisää niin pieniä kuin suuriakin investointiuutisia, jotka rakentuvat suomalaisen metsän varaan!
