Vesilintujen metsästykseen tulossa rajoituksia – metsähanhen metsästystä sallittaisiin laajemmalla alueella
Maa- ja metsätalousministeriö esittää vesilintujen metsästykseen rajoituksia. Asetusluonnoksista punasotkan, allin ja metsähanhen metsästyksen rajoittamiseksi voi lausua viimeistään 1.8.2024. Metsähanhen metsästys on laajenemassa elokuussa Pohjois-Suomessa ja myöhemmin syksyllä Pohjois-Karjalassa.
Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle asetusluonnokset punasotkan, allin ja metsähanhen metsästyksen rajoittamiseksi.
Punasotkan metsästyskieltoa jatkettaisiin kolmen vuoden määräajaksi. Samoin allin metsästyksen kieltoa jatkettaisiin sisämaassa. Merialueella metsästäjäkohtainen saaliskiintiö olisi edelleen enintään viisi allia vuorokaudessa.
Suomessa pesivän metsähanhikannan suojelemiseksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella kiellettäisiin edelleen metsähanhen metsästys suuressa osassa maata alkavana metsästysvuonna.
Metsähanhen metsästysalueet laajenemassa
Metsähanhen metsästys sallittaisiin kuitenkin viime vuotta laajemmalla alueella. Pohjoisessa metsähanhen perinteisen metsästyksen jatkaminen olisi mahdollista 10 vuoden tauon jälkeen muun muassa Kainuussa. Muut pohjoisen alueet ovat Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Esitys perustuu Suomen riistakeskuksen esitykseen ja Luonnonvarakeskuksen metsähanhilaskentojen tuloksiin.
Metsähanhen pesimäalueilla Pohjois-Suomessa metsähanhen metsästys olisi sallittua 20.8.2024 klo 12 alkaen 27.8.2024 saakka. Kainuun maakunnassa, Lapin maakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa, lukuun ottamatta valtatien E8 ja seututien 813 merenpuoleisia alueita Perämerellä ja rannikolla.
Rajoitettu mahdollisuus metsästykseen halutaan kohdistaa erityisesti erämaassa tapahtuvaan pyyntiin, joka on perinteistä suomalaista metsähanhen metsästyksen eränkäyntikulttuuria. Siksi Perämeren meri- ja rannikkoalueet on rajattu pois metsähanhen pyyntialueista.
Pohjois-Suomen metsästystä koskisi viime vuosien tapaan metsästäjäkohtainen saaliskiintiö enintään 1 metsähanhi vuodessa sekä kielto metsästää metsähanhi pellolta ja kielto käyttää ravintohoukutinta.
Metsähanhen metsästys on ollut sallittua loka–marraskuussa vuodesta 2017 lähtien tundrametsähanhien muuton aikana Kaakkois-Suomessa rajoitetulla alueella, jolloin metsästys kohdistuu pääasiassa moninkertaisesti runsaampaan, elinvoimaiseen tundrametsähanhen (Anser fabalis rossicus) kantaan. Loka-marraskuussa metsästysaluetta laajennettaisiin Ilomantsin, Joensuun ja Kontiolahden kuntiin.
Tavoitteena varmistaa asetuksella, ettei metsähanhikantaa vaaranneta
Viime vuoden metsästyksessä Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla saatiin saaliiksi 95 metsähanhea. Suomen riistakeskus arvioi Pohjois-Suomen metsästysalueen laajentamisen lisäävän metsähanhisaalista noin 120-250 hanheen. Koko maassa saatiin viime vuonna saaliiksi yhteensä reilut 300 metsähanhea, joista suurin osa oli elinvoimaisen tundrametsähanhen alalajia.
Metsähanhen kestävästä metsästyskiintiöstä sovitaan nykyään vuosittain koko muuttoreitin valtioiden kesken kansainvälisellä tasolla. Metsästyksen säätelyssä otetaan huomioon Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusta tehty sopimus ja sen puitteissa Suomen aloitteesta laadittu taigametsähanhen (Anser fabalis fabalis) alalajin kansainvälinen hoitosuunnitelma.
Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on asetuksen avulla varmistaa, että metsähanhikantaa ei vaaranneta ja metsästyksen säätely noudattaa kestävän käytön periaatetta. Rajoitettuja metsästysmahdollisuuksia jaettaessa etusijalle asetetaan Pohjois-Suomen pesimäalueiden perinteinen metsästys.
Määräaika lausunnoille on 1.8.2024.
Linkit
Lausuntopyyntö ja sitä koskevat materiaalit ministeriön Lausuntopyynnöt-sivulla
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä
erityisasiantuntija Janne Pitkänen, puh. 029 516 2338, etunimi.sukunimi@gov.fi
