Maaseutuvaikutusten arviointi kiinnosti ja innosti eduskunnan seminaarissa
Lainsäädännön maaseutuvaikutusten arviointi on nouseva trendi, johon on kiinnitetty viime vuosina huomiota mm. EU:ssa ja OECD:ssä. Tarve maaseutuun kohdistuvien vaikutusten arvioinnille on korostunut myös Suomessa.
Eduskunnassa keskiviikkona 15. marraskuuta järjestetty suuri lainsäädäntötyön maaseutuvaikutusten arviointiseminaari osoittautui menestykseksi. Seminaarissa kuultiin aiheen kannalta oleelliset esitykset sekä EU:sta että kotimaasta. Tutkijat menivät puheenvuoroissaan käytännön vaikutuksiin, ja päivän täydensivät hyvät erätaukokeskustelut.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah korosti avauksessaan maaseudun erilaisuuksia. Eroja aiheuttavat mm. maantiede ja sijainti, ikärakenne ja sosioekonominen rakenne.
Väestörakenne ja -kehitys on suuri murros, jonka vaikutuksia nähdään jo alueilla, Essayah totesi. Miten sopeudumme siihen älykkäästi, on kysymys, johon vastaamiseen tarvitaan rohkeutta katsoa asioita uudella tavalla sekä tarkempaa maaseutuvaikutusten arviointia.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simula korosti puheenvuorossaan maaseudun tärkeyttä jokaiselle suomalaiselle. Hyvinvoiva maaseutu luo hyvinvointia koko Suomelle. Maaseutuvaikutusten arviointi on tärkeä osa maaseudun kehittämistä.
Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen pohti puheenvuorossaan maaseudun tulevaisuutta. Monet globaalitkin trendit vaikuttavat jo nyt maaseutuumme. Arviointia tulisikin kytkeä enemmän tulevaisuudenkuviin ja lainsäädäntöä tehdä ennakoivasti.
EU:n maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski tervehti maaseutuvaikutusten arvioinnin seminaaria videon välityksellä ja kertoi EU:n käynnistäneen maaseutuvaikutusten arvioinnin vuonna 2021. Hän kehotti kuulijoita pohtimaan maaseutuvaikutusten arvioinnin kehittämistä ja edistämistä käytännössä.
Betty-Ann Bryce OECD:stä kertoi puheenvuorossaan kuinka tehdä maaseutuvaikuttamisesta tehokkaampaa. Tärkeää on esimerkiksi räätälöidä toimintaa, luoda selkeä prosessi ja tavoitteet sekä positiivista narratiivia maaseudusta. Lainvalmistelijoille on oltava saatavilla asiantuntija-apua ja maaseutua kuvaavaa dataa, hän totesi.
Wallis Vandebrock-Goelen EU:n komissiosta avasi komission vuonna 2021 julkaisemia linjauksia maaseutuvaikutuksen huomioonottamisesta. Komissio on linjannut 30 toimenpidettä jotka otetaan huomioon komission 14 osastolla. Komissio kannustaa myös kaikki alan toimijoita yhteistyöhön.
Viimeisen vieraspuheenvuoron käyttänyt lainsäädännön arviointineuvoston puheenjohtaja Leena Kostiainen kehui seminaarin hienoa tunnelmaa ja hyvää otetta. Hän muistutti, ettei arvioinnin tarvitse olla täydellinen mutta se kannattaa aina.
MMM:n kansliapäälliklö Jaana Husu-Kallio kiitti lopuksi aktiivisia osanottajia ja totesi, että Suomella on kaikki edellytykset toimia myös maaseutuvaikutusten arvioinnin mallimaana.
