Maatalous- ja kalastusneuvoston kokous Luxemburgissa 26. -27.4.

Maatalous- ja kalastusneuvosto käy huhtikuun kaksipäiväisessä kokouksessaan läpi CAP-uudistukseen liittyvää suorien tukien asetusta. Lisäksi käsitellään Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisen kalastuspolitiikan asetusehdotusta. Puheenjohtajamaa Tanska on laatinut kysymykset keskustelujen pohjaksi. Suoria tukia koskevat kysymykset koskevat nuorten viljelijöiden ja pienten tilojen tukijärjestelmiä, vapaaehtoista tuotantosidonnaista tukea ja täydentävää tukea viljelijöille alueilla, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita. Lisäksi tukikeskustelussa käydään läpi tukien jäsenmaan sisäistä uudelleenjakoa, aktiiviviljelijän määritelmää sekä suurtiloja koskevaa tilakohtaista tukikattoa. Suomen kanta on, että pienten tilojen tukijärjestelmän ja nuorten viljelijöiden tuen on oltava jäsenmaalle vapaaehtoisia. Nuorten viljelijöiden tukeen käytettävä enimmäismäärä pitäisi nostaa enintään viiteen prosenttiin suorien tukien kansallisesta enimmäismäärästä ja tukea pitäisi maksaa kaikkien nuoren viljelijän aktivoimien tukioikeuksien perusteella. Suomi pitää hyvänä, että tuotantosidonnaisia tukia voitaisiin maksaa jatkossakin, sillä niillä on erittäin tärkeä merkitys erityisesti luonnonolosuhteiltaan heikoilla alueilla, joilla tuotantokustannukset ovat korkeita. Hyvänä Suomi pitää myös komission tavoitetta tukien suuntaamisesta aktiiviviljelijöille, eli niille viljelijöille, jotka käytännössä huolehtivat maan viljelystä tai eläinten kasvatuksesta. Aktiiviviljelijän tarkempi määrittely tulisi jättää kansalliseen päätösvaltaan, jotta maatalouden erityispiirteet eri puolilla yhteisöä voidaan ottaa huomioon. Maatalous- ja kalastusneuvosto keskustelee yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevasta ehdotuksesta. Puheenjohtajamaa on määritellyt aiheiksi kalastuspolitiikan alueellistamisen ja siirrettävät kalastusoikeudet. Suomi tuo keskustelussa esiin, että alueellistaminen on tärkeä elementti yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisessa. Alueellistamissäännösten pitää mahdollistaa se, että jäsenvaltiot yksin tai yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa ohjaavat kalastusta merialueiden alueellisten olosuhteiden perusteella. Suomi ei kannata ehdotusta, jonka mukaan jäsenvaltiot velvoitettaisiin siirrettäviä kalastusoikeuksia koskevien järjestelmien käyttöönottoon. Tällaisten järjestelmien käyttöönoton pitäisi perustua kansalliseen harkintaan ja päätöksentekoon. Kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien tasapainon ylläpitäminen on Suomen kannan mukaan vaikeaa, koska kalakannat vaihtelevat myös luontaisesti ja voivat aiheuttaa yli- tai alikapasiteettitilanteen. Siirrettävät kalastusoikeudet eivät voi täysin ratkaista tätä ongelmaa. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstämaatalousneuvos Kari Valonen, p. (09) 160 52428 (maatalous)kalastusneuvos Markku Aro, p. (09) 160 53361 (yhteinen kalastuspolitikka