Maatalousministerit pohjustivat CAP-sopua
EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontui Brysselissä 22.-23. maaliskuuta. Kaksipäiväisen kokouksen pisin keskustelu käytiin yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksesta. Lisäksi ministerit keskustelivat mm. metsästrategiasta, kasvinterveydestä ja kalastusasioista. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Ministereiden keskustelu pohjusti CAP-uudistuksen loppuvaiheen neuvotteluita. Puheenjohtajavaltio Portugalilla on tavoitteena saavuttaa poliittinen sopu Euroopan parlamentin ja komission kanssa vielä puheenjohtajakaudellaan. Ministerit tukivat tätä Portugalin tavoitetta laajalla rintamalla. Ministereiden keskustelu keskittyi uuteen toimeenpanomalliin ja tukien kohdentamiseen. Lisäksi ministerit keskustelivat kahdesta muusta CAP-asetuksesta eli horisontaaliasetuksesta ja markkinajärjestelyasetuksesta.
Suurin osa ministereistä korosti kokouksessa, että CAP-uudistusta tulee käsitellä kokonaisuutena. Sinällään ministerit kiittivät puheenjohtajavaltiota rakentavasta työstä sovun eteen.
”Vihreä arkkitehtuuri on merkittävimpiä kokonaisuuksia koko CAP-uudistuksessa. Lopullinen päätös riippuu erityisesti vihreän arkkitehtuurin ja ehdollisuuden vaatimusten muotoiluista”, ministeri Jari Leppä totesi.
Ministerit keskustelivat myös Ranskan johdolla valmistellusta asiakirjasta koskien yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamista. Suomi oli yksi asiakirjan allekirjoittajista ja monen muun maan tapaan korosti politiikan yksinkertaistamista. Moni ministeri korosti erityisesti, että uudistuksen keskeisen idean eli ns. uuden toimeenpanomallin pitää toteutua aidosti eikä sitä voida sekoittaa voimassa olevan järjestelmän kanssa.
”Uudistuksessa on tärkeää muistaa sen kantava idea uudesta toimeenpanomallista. Jäsenvaltion tulee voida itse määritellä omien tarpeidensa pohjalta sopivat toimenpiteet esimerkiksi tukien kohdentamiseksi”, ministeri Leppä painotti.
Keskustelu myös metsästrategiasta
Ministerit keskustelivat myös valmisteilla olevasta EU:n uudesta metsästrategiasta. Aloite keskusteluun tuli Itävallalta ja joukolta jäsenmaita, joihin Suomikin lukeutui. Kaikissa puheenvuoroissa korostuivat kestävän kehityksen taloudellisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten näkökulmien tasapaino ja kokonaisvaltainen tarkastelu. Ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden ohella biotalous on otettava huomioon.
”Tulevan metsästrategian tulisi kattaa metsäsektorin koko arvoketju metsistä valmiisiin tuotteisiin saakka. Strategian tulee edistää kestävää kasvua, sektorin kilpailukykyä sekä puun monipuolista käyttöä uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvan biokiertotalouden tuotteisiin. On myös tärkeää muistaa, että jäsenvaltioilla on toimivalta metsäpolitiikassa”, ministeri Leppä muistutti.
Kalatalousasioissa neuvosto pääsi poliittiseen yhteisymmärrykseen puheenjohtajan välitysehdotuksesta, jolla muutetaan eräiden kalakantojen kalastusmahdollisuuksia (TAC:t ja kiintiöt) ja syvänmeren kalakantoja koskevia asetuksia vuodelle 2021 ja 2022. Asetuksen soveltamisalueena on laajasti Itäisen Atlantin kalakannat. Asetusmuutoksella määritetään jäsenvaltioille väliaikaiset kalastuskiintiöt tämän vuoden heinäkuun loppuun saakka. Pysyvät TAC:t ja kiintiöt voidaan asettaa vasta kun Ison-Britannian ja Euroopan Unionin kalastusneuvottelut yhteisesti hoidettujen kalakantojen TAC:ista ja kiintiöistä on saatu päätökseen.
Lisätietoja:
Maatalousneuvos Kari Valonen p. +358 295 162 047
Ministerin erityisavustaja Satu Haapaniemi p. +358 295 162 058
