Maatalousneuvosto hyväksyi päätelmät eläinten hyvinvoinnista

EU-puheenjohtajamaa Suomen aloitteesta valmistellut päätelmät eläinten hyvinvoinnista hyväksyttiin yksimielisesti EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa Brysselissä 16. joulukuuta. Päätelmät perustuvat Suomen jäsenmaille tekemän kyselyn tuloksiin ja päätelmät valmisteltiin EU:n eläinlääkintäpäälliköiden työryhmässä. Uuden komission toivotaan käyttävän päätelmiä oman työohjelmansa suunnittelussa ja toimeenpanossa.

Eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen on keskeinen tekijä eettisesti, taloudellisesti sekä ympäristön terveyden kannalta kestävässä karjankasvatuksessa. Eläinten hyvinvoinnista huolehtimalla parannetaan eläinten terveyttä, vähennetään mikrobilääkkeiden käyttötarvetta ja hillitään mikrobilääkeresistenssiä. Samalla turvataan ihmisten terveyttä ja luodaan hyvä perusta elintarvikkeiden turvallisuudelle ja laadulle. Neuvosto kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita jakamaan tietoa ja antamaan koulutusta eläinten hyvinvoinnin merkityksestä maa- ja elintarvikesektorin kestävyyden näkökulmasta.

Eläinten hyvinvointilainsäädäntöä on uudistettava

Tuottajilla ja elinkeinolla on ratkaiseva rooli eläinten hyvinvoinnin edistäjinä. Viime vuosina useissa jäsenmaissa on otettu käyttöön vapaaehtoisia ohjelmia ja laatujärjestelmiä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Näihin kannustetaan, mutta samalla komissiota pyydetään selvittämään yhteisten kriteerien tarvetta silloin, kun elintarvikkeita myydään hyvinvointiväittämiin perustuen.

Vaikka vapaaehtoisiin keinoihin kannustetaan myös jatkossa, tulee lainsäädännöllä huolehtia hyvinvoinnin vähimmäisvaatimuksista kaikilla eläinlajeilla. Myös lainsäädännön yhdenmukainen noudattaminen jäsenmaissa tulee varmistaa ja lainsäädännön liiallista tulkinnanvaraisuutta vähentää.

Neuvosto katsoo, että EU:n eläinten hyvinvointilainsäädäntöä tulee uudistaa uusimman tieteellisen tiedon ja jäsenmaiden kokemusten pohjalta.  Nykyisen lainsäädännön päivittämistä ja selkeyttämistä tarvitaan erityisesti elävien eläinten pitkän matkan kuljetusten ja teurastusten yhteydessä. Lisäksi tulee selvittää uuden EU-lainsäädännön tarvetta taloudellisesti merkittäville eläinlajeille tai -ryhmille, joille ei tällä hetkellä ole yksityiskohtaisia säädöksiä. Tähän ryhmään kuuluvat vähintään esimerkiksi puolivuotiaat naudat ja laajamittainen koirien ja kissojen kasvatustoiminta.

Lainsäädännön uudistus edistää eläinten hyvinvoinnin lisäksi elinkeinonharjoittajien toimintamahdollisuuksien yhdenmukaistamista, jolla on suuri merkitys toimialalle kokonaisuudessaan.

Myös eurooppalaiset kuluttajat ovat ilmaisseet huolensa tuotantoeläinten hyvinvoinnista. Päätelmien perusteella voidaan vastata myös kuluttajien odotuksiin ja toiveisiin tuotantoeläinten hyvinvoinnista huolehtimisessa.

Yhteinen maatalouspolitiikka on mahdollisuus

Neuvosto korostaa, että jäsenmaiden yhteinen maatalouspolitiikka antaa hyvät mahdollisuudet eläinten hyvinvoinnin edistämiseen ja sitä tulisi käyttää aiempaa tehokkaammin hyväksi. Keskustelua tulisi käydä myös siitä, miten voitaisiin vähentää elävien eläinten kuljetuksia ja kuljettaa eläinten sijaan lihaa.

Tulee kuitenkin muistaa, että kansainväliset markkinat tuovat mukanaan haasteita EU-alueen toimijoille. Siksi neuvosto kannustaa komissiota jatkamaan työtään eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi myös EU-alueen ulkopuolella, maailmanlaajuisesti ja huomioimaan eläinten hyvinvoinnin kauppaneuvotteluissaan Eläinten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä maailmanlaajuisesti vaikutetaan myös ruokaturvaan ja pienviljelijöiden toimeentulomahdollisuuksiin.

Komission toivotaan laativan päätelmien pohjalta uuden eläinten hyvinvoinnin strategian. Edellinen hyvinvointistrategia kattoi vuodet 2012-2015 ja komissio on käynnistänyt sen vaikutusten arvioinnin tänä vuonna.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

Apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen, p. 0295 162 439, s-posti: etunimi.sukunimi@mmm.fi

Erityisasiantuntija Susanna Ahlström, p. 0295 162 436, s-posti: etunimi.sukunimi@mmm.fi