Hyppää sisältöön
Media

Maatalousneuvosto keskusteli kasvinsuojeluaineiden vähentämisestä ja vaikeasta kuivuustilanteesta

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 27.6.2023 18.26
Tiedote
Puheenjohtajamaa Ruotsin maaseutuministeri Peter Kullgren otti suomalaisen kollegansa Sari Essayahin ja Suomen delegaation vastaan Luxemburgissa. (Kuva: EU:n neuvoston lehdistöpalvelu).

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontui Luxemburgissa 26.-27. kesäkuuta. Neuvoston asialistalla olivat mm. tiedonanto vuoden 2024 kalastusmahdollisuuksista, asetus kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä sekä kansainväliseen kauppaan liittyvät maatalouskysymykset. Lisäksi ministerit keskustelivat Euroopan poikkeuksellisesta kuivuustilanteesta ja kasvavista suurpetokannoista Euroopassa. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

Maatalousministerit puivat kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämistä koskevaa kiistanalaista asetusehdotusta. Ehdotuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa kasvinsuojeluainepolitiikka EU:ssa ja vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä, mitä Suomi piti kannatettavana. Ministeri Sari Essayah vaati kokouksessa jäsenvaltiokohtaisista sitovista vähennystavoitteista luopumista. Ministerin mukaan ratkaisun tulee ottaa huomioon jo tehdyt käytön vähennykset eikä ruokaturva saa vaarantua. 

Asialistalla olivat myös EU:n kansainvälistä kauppaa koskevat maatalouskysymykset. Komissio antoi neuvostolle katsauksen ajankohtaisesta tilanteesta meneillään olevista kauppaneuvotteluista. ”Euroopan elintarvikevienti on kehittynyt suotuisasti. Aktiivisella kauppapolitiikalla ja kahdenvälisillä sopimuksilla on tärkeä merkitys tässä kehityksessä, mutta kauppasopimusten vaikutukset omalle tuotannolle on myös arvioitava”, ministeri Essayah painotti keskustelussa.

Ministerit keskustelivat myös Euroopassa vallitsevasta kuivuustilanteesta sekä maatalouden kriisirahojen toimeenpanosta. ”Kuivuus on vaikeuttanut myös Suomen maataloutta. Yhteisen maatalouspolitiikan sääntöihin tarvitaan tämän vuoksi joustoja, jotta maatalouden koko tuotantopotentiaali saadaan käyttöön kuivuudesta huolimatta.”, Essayah totesi. Komissio kertoi myös maatalouden kriisivarojen toimeenpanosta vuoden 2023 loppuun mennessä. Suomelle on luvassa 4,3 miljoonan euron rahoitus EU:lta, jota on mahdollista täydentää kansallisella rahoituksella. 

Suomi jakoi huolet Euroopan kasvavista suurpetokannoista sekä painotti kestävän kalastuksen merkitystä.

Suomi tuki keskustelussa Romaniaa, Tšekkiä ja Slovakiaa, jotka nostivat esille kasvavat suurpetokannat ja niiden mukanaan tuomat haasteet maaseutualueille ja maataloudelle. ”Minusta aika on kypsä sille, että arvioimme avoimesti kaikkien suurpetopopulaatioiden tilan ja suojelutarpeen ja päivitämme luontodirektiivin liitteitä”, ministeri Essayah totesi. 

Komissio esitti kokouksessa tiedonantonsa ”Kestävää kalastusta EU:ssa, tilannekatsaus ja suuntaviivoja vuodelle 2024”. Suomi kannatti komission aikomusta perustaa ehdotuksensa kalastusmahdollisuuksista kestävän kalastuksen periaatteisiin. Tämän lisäksi annettiin puheenjohtajan kalatalouspakettia koskevat päätelmät, joita Suomi tuki korostaen kalastuslaivastojen energiasiirtymän vauhdittamista sekä kalastuksen ja merituulivoiman yhteensovittamista.  

Lisätietoja:
Ministerin erityisavustaja Iina Mattila p. +358 50 462 4002, 
Erityisasiantuntija Kari Valonen p. +32 473 525 630
Kalatalousneuvos Risto Lampinen p. 0295 162458
 

EU ja kansainväliset asiat Ruoka ja maatalous