Maatalousneuvosto päätti viinialan uudistuksesta
Maatalous- ja kalastusneuvosto saavutti joulukuun kokouksessaan poliittisen yhteisymmärryksen torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevasta direktiivistä ja elintarvikeparanteita koskevasta lainsäädäntöpaketista sekä päätti EU:n viiniuudistuksesta.
Torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevalla direktiivillä aiotaan vähentää torjunta-aineiden käytöstä aiheutuvia riskejä ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Useat ehdotuksen toimenpiteet ovat käytössä Suomessa muun muassa maatalouden ympäristötuen ehdoissa, joten ne koskevat jo lähes kaikkia viljelijöitä.
Direktiivin mukaan jäsenmaat laativat torjunta-aineiden riskejä vähentävän kansallisen toimintasuunnitelman. Direktiivi edellyttää myös, että torjunta-aineiden ammattimaisille käyttäjille, jakelijoille ja neuvojille annetaan koulutusta riskien ehkäisemiseksi. Suomessa edellytetään jo nykyisin torjunta-aineiden käyttäjäkoulutusta ympäristötukeen sitoutuneilta viljelijöiltä ja erityisen vaarallisten torjunta-aineiden ostajilta ja käyttäjiltä. Direktiivi kieltää pääsääntöisesti torjunta-aineiden lentolevityksen, mikä on linjassa Suomen nykyisten säädösten kanssa.
Elintarvikeparanteita koskevilla asetuksilla yhtenäistetään lisäaineiden, entsyymien ja aromien käytön edellytykset ja luodaan niille yhtenäinen hyväksymismenettely.
Neuvosto hyväksyi päätelmät eläinten terveyttä koskevasta strategiasta, jonka komissio on laatinut vuosille 2007 - 2013.
Neuvosto päätti viinialan markkinajärjestelmän perusteellisesta uudistamisesta. Lopulliseen kompromissiratkaisuun sisältyvät kolmen vuoden siirtymäkautena maksettavat tuet kriisitislaukseen sivutuotteiden tislaukseen. Suomi sai vaatimuksensa läpi siitä, että jatkossakin voidaan käyttää marjaviini-sanaa. Suomen kannalta oli tärkeätä, että määrärahoja ei lisätty merkittävästi sektorille.
Komissio ehdotti kansallisten maitokiintiöiden nostamista kahdella prosentilla kiintiökauden 2008/2009 alussa. Esitys liittyy vuoden 2003 CAP-uudistukseen. Varsinainen keskustelu asiasta käydään tammikuun neuvostossa.
Neuvosto keskusteli nautaeläinten teurastuspalkkioiden tukikelpoisuuskriteereistä Ruotsin pyynnöstä. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen mukaan eläimet, joiden tapahtumat on ilmoitettu nautarekisteriin liian myöhään, ovat tukikelvottomia kaikissa EU:n rahoittamissa nautatuissa. Ruotsin ohella Suomi ja useat muu maat suhtautuivat asiaan hyvin kriittisesti, erityisesti komission esitykseen päätöksen takautuvasta soveltamisesta. Komission mukaan tuomioistuimen päätöstä ilmoitusajoista tulee jatkossa noudattaa. Komissio lupaa vielä tarkastella päätöksen takautuvaa soveltamista.
Komissio antoi tilannekatsauksen laittomista hakkuista eli ns. FLEGT-lisätoimista. Suomi ehdotti yhteisen rekisterin perustamista kaikista myönnetyistä FLEGT-lisensseistä.
Myös ensi vuoden kalastuskiintiöistä päästiin neuvostossa sopuun. Maatalouden suorien tukien yksinkertaistamista aiotaan käsitellä vasta Slovenian puheenjohtajakauden neuvoston kokouksissa.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä sekä kauppa- ja teollisuusministeriöstä:
maatalousneuvos Matti Hannula, MMM, p. (09) 1605 2730, 040 760 5954
osastopäällikkö Matti Aho, MMM, p. (09) 1605 3380, 040 516 9857 (torjunta-aineet ja eläinten hyvinvointia koskeva strategia)
ylitarkastaja Liisa Rajakangas, KTM, p. (09) 1606 3730 (elintarvikeparanteet)
