Maatalousneuvostossa CAP-uudistuksen välitilinpäätös ja EU-biotalousstrategian toimeenpano

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus (CAP) sekä biotalousstrategian toimeenpano olivat 18. maaliskuuta kokoontuneen maatalous- ja kalastusneuvoston pääaiheita. Suomea ministerikokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

EU:n puheenjohtajamaa Romanian johdolla käytiin ensimmäinen keskustelukierros EU:n yhteisen maatalouspolitiikan keskeisimmistä muutosehdotuksista. Jäsenmaat kertoivat puheenjohtajamaalle näkemyksiään maatalousuudistuksen tilanteesta.

Suomi kannatti pääosin puheenjohtajamaa Romanian muutosehdotuksia, koska ne etenevät oikeaan suuntaan. Ehdotetut muutokset tuovat joustavuutta yhteiseen maatalouspolitiikkaan, mikä on ollut myös uudistuksen tavoitteena.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä totesi neuvostossa, että Suomi ajaa vapaaehtoista tukikattoa ja sen pitäisi koskea vain perustukea, eikä erilaisia kohdennettuja tukimuotoja. Tuotantosidonnaisissa tuissa pitäisi säilyttää vähintään nykyinen taso, jotta voidaan vastata tiettyjen alueiden ja sektorien kannattavuusongelmiin. 

Romania jatkaa yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen valmistelua kevään aikana. Tavoitteena on, että kesäkuun ministerineuvostossa syntyy osittainen yleisnäkemys koko CAP-paketista.

Neuvosto keskusteli myös EU:n biotalousstrategian toimeenpanon mahdollisuuksista ja kansallisista käytännöistä.

Ministeri Jari Leppä kertoi ministerikollegoille, että Suomessa on ollut vuodesta 2014 kansallinen biotalousstrategia. Sen sisältämät toimenpiteet ovat luoneet perustan biotalouteen nojaavalle kestävälle kasvulle ja uusille työpaikoille. Kansallinen koordinaatio ja yhteistyö ovat tärkeitä biotalouden edistämisessä, Leppä totesi.

”Olennaista on myös huolehtia, että biotalouteen luodaan kestäviä arvoketjuja, jotka takaavat reilun tulonjaon ja kannattavuuden myös alkutuotannossa”, Leppä kertoi.

Suomi näkee yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen mahdollisuutena ottaa biotalouden potentiaali käyttöön. Siksi etenkin jäsenvaltioiden alueelliset erityispiirteet pitäisi huomioida ja antaa niille esimerkiksi riittävästi joustavuutta biotalouden edistämiseen niin EU:n valtiotukisäännöissä kuin maaseudun kehittämistoimenpiteissä. Varsinkin maaseutualueiden yrityksiä on voitava tukea alkupanostuksen jälkeen ilman sektorikohtaisia rajoituksia.

Brysselissä maa- ja metsätalousministeri osallistui myös Euroopan parlamentissa järjestettyyn suurpetoja koskeneeseen keskustelutilaisuuteen. Tapahtumasta vastasivat parlamentin poliittiset ryhmät sekä eurooppalaisia tuottajajärjestöjä edustava COPA/COGECA.

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:

Yksikön päällikkö Ahti Hirvonen, p. 02951 62337, etunimi.sukunimi@mmm.fi

erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. +358 50 516 2868, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Linkit:

MMM:tiedote 15.3. Maaliskuun maatalous- ja kalastusneuvosto keskittyy yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen ja biotalouteen

Romanian tilanneselvitys uudistuspaketista YMP vuoden 2020 jälkeen