Maatalouspolitiikan uudistuksen toimeenpano keskustelutti EU:n ministereitä
EU:n maatalousministerit keskustelivat tiistaina maatalous- ja kalastusneuvostossa Brysselissä yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudesta toimeenpanomallista. Toimeenpanomalli vaikuttaa mm. siihen, miten maatalouspolitiikalle asetettuja tavoitteita, kuten viljelytoimenpiteiden ympäristövaikutuksia seurataan. Suomi korostaa joustavaa ja hallinnollisesti yksinkertaista mallia, jotta raportointi komissiolle ei muodostu liian raskaaksi.
”Toimeenpanomallin tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen ja joustava soveltaa. Muuten saamme uuden, mutta toisella tavalla monimutkaisen järjestelmän nykyisen tilalle”, sanoi maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa Suomea edustanut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Komissio on ehdottanut vuoden välein tehtävää raporttia jäsenmaiden edistyksestä sovituilla mittareilla. Suomen mukaan vuotuinen raportointi voidaan hyväksyä, mikäli seurantatiedot saadaan suoraan teknisistä järjestelmistä. Monet jäsenmaat toivoivat harvempaa raportointia. Neuvostossa nousi esiin myös huolia seuraamuksista, mikäli maat poikkeavat asetetuista tavoitteista.
”Pienistä poikkeamista tavoitteisiin nähden ei mielestäni tarvitse tehdä komissiolle työläitä selvityksiä”, Leppä totesi.
Puheenjohtajamaa Romania pyrkii osittaiseen poliittiseen sopimukseen CAP:sta kesäkuussa. EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvistä osista päätetään myöhemmin huippukokoustasolla.
Maatalouden hiilensidonnan mahdollisuudet kiinnostavat
Neuvostossa kuultiin myös jäsenmaiden näkemyksiä maatalous- ja metsäsektoreiden roolista ilmastotoimissa. EU:n tulee toimittaa pitkän aikavälin ilmastostrategia YK:lle vuoteen 2020 mennessä ja unionin yhteisessä strategiassa tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.
”Pidän tärkeänä, että tuleva strategia vastaa Pariisin sopimuksen tavoitteisiin, ja pyrkii rajaamaan ilmaston lämpenemisen puoleentoista asteeseen”, Leppä totesi.
Maataloudessa päästöjä ei voida täysin poistaa tiettyjen luonnollisten prosessien vuoksi, mutta päästöjä voidaan tasapainottaa hiilinieluilla. Neuvostokeskustelussa nousivat esiin erityisesti metsätalouden keskeinen rooli sekä maaperän hiilensidonnan mahdollisuudet. Komissio ehdotti myös uusia metsitystoimenpiteitä sekä maaperän hiilivarantoa lisäävien viljelymenetelmien tukemista osana uutta CAP:ia. Suomi pitää aloitteita tervetulleina, kunhan ne mukautuvat helposti eri maiden erityisolosuhteisiin.
”Hiilen sidonnassa, samoin kuin muissa maatalouden ilmastotoimissa, parhaiten sopivat toimenpiteet ovat erilaisia eri alueilla. Aihe on tärkeä ja lisää tutkimusta vielä tarvitaan”, Leppä sanoi.
Maatalousministerit kannattivat laajasti Alankomaiden muissa asioissa esiin ottamaan pyyntöä, jossa komissiota pyydetään tulevassa ohjelmassaan ajantasaistamaan geenitekniikkadirektiiviä siltä osin kun se koskee uusia jalostustekniikoita. Myös Suomi tuki Alankomaiden pyyntöä. Ministeri Leppä korosti päätöksen mahdollisia vaikutuksia EU:n maatalouden kilpailukykyyn.
Lisäksi neuvostossa kuultiin mm. katsaus maataloustuotteiden kansainvälisestä kaupasta ja EU:n kauppasopimusneuvottelujen tilanteesta.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Yksikön päällikkö Ahti Hirvonen, p. +358295162337, sähköposti: etunimi.sukunimi@mmm.fi
Erityisavustaja Teppo Säkkinen p. +358505162868, sähköposti: etunimi.sukunimi@mmm.fi
