Metsäneuvostossa vilkas keskustelu vireillä olevista lakihankkeista
Metsäneuvosto kokoontui 16.3. vuoden 2021 ensimmäiseen kokoukseensa. Asialistalla olivat muun muassa elpymissuunnitelma, luonnonsuojelulaki- ja maankäyttö- ja rakennuslakiuudistukset sekä tuoreet metsäsuhteita, metsänomistajia ja puuhuoltoketjun työntekijöiden hyvinvointia koskevat tutkimukset.
Kokouksen alussa kuultiin ajankohtaiskatsaukset sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepältä että ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselta.
Ministeri Leppä nosti puheenvuorossaan esiin muun muassa onnistuneen EU-vaikuttamisen LULUCF-asiassa, metsäalan tuoreet investointiuutiset sekä metsiä ja maankäyttöä koskevan laajan Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden. EU-tason vaikuttaminen on ministerin mukaan jatkossakin tärkeää. ”Suomen metsiä ei pidä nähdä ongelmana vaan ratkaisuna”, korosti ministeri Leppä.
Ministeri Mikkonen kertoi iloitsevansa ilmaston näkökulmasta merkittävästä elpymissuunnitelmasta ja muun muassa METSO-ohjelman tuloksista. Katsauksessa olivat esillä myös valmistelussa oleva HELMI-ohjelma sekä vastikään käynnistynyt selvitys EU:n biodiversiteettistrategian vaikutuksista Suomessa. Luonnokset luonnonsuojelulaki- ja maankäyttö- ja rakennuslakiesityksiksi valmistuvat lähiaikoina.
Erityisavustaja Teppo Säkkinen työ- ja elinkeinoministeriöstä avasi elvytyssuunnitelmaluonnoksen sisältöä erityisesti metsäsektoriin vaikuttavien asioiden osalta. Suunnitelluilla hankkeilla pyritään muun muassa edistämään toimialojen vähähiilisyystiekarttojen toimeenpanoa ja nostamaan tuotannon jalostusastetta.
”Lakien oltava täsmällisiä ja tarkkarajaisia”
Esitykset luonnonsuojelulain (LSL) ja maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistuksista herättivät metsäneuvostossa vilkkaan keskustelun. Puheenvuoroissa korostettiin muun muassa maanomistajan oikeusturvaa sekä tarvetta täsmälliseen ja tarkkarajaiseen lainsäädäntöön. Eri laeilla (metsälaki, ilmastolaki, LSL ja MRL) on omat tavoitteensa ja tehtävänsä, eikä niiden rooleja tulisi kommentoijien mielestä sekoittaa keskenään. Tähänastisia vaikutusarviointeja pidettiin lisäksi erityisesti taloudellisten vaikutusten osalta riittämättöminä.
MRL-uudistuksessa puutteena pidettiin myös elinkeinoelämän ja maanomistajien edustuksen puuttumista uudistusta valmistelevasta työryhmästä. Laajaa osallistamista pidettiin tärkeänä erityisesti luottamuksen ja lakien hyväksyttävyyden näkökulmista. Myös kaavoituksen rooli metsien suojelu- ja käsittelyinstrumenttina kyseenalaistettiin monissa puheenvuoroissa.
Uudistuksissa nähtiin paljon hyvääkin. Hyvän hallinnon periaatteiden tuominen lakiin on tärkeä asia, samoin suora tiedottaminen maanomistajille. Myös digitalisaatioon liittyvistä tavoitteista sekä tarpeesta vahvistaa luonnon monimuotoisuutta oltiin yksimielisiä. Monimuotoisuuden lisääminen turvaa ekosysteemien toimintakykyä ja on tärkeää myös ilmastonmuutoksen hillinnän ja muutokseen sopeutumisen näkökulmista.
Uusi näkökulma metsiin
Tuoreet tulokset metsäsuhteita, metsänomistajia ja puuhuoltoketjun työntekijöiden hyvinvointia koskevista tutkimuksista avaavat metsäneuvoston mielestä uuden, ihmislähtöisen näkökulman metsiin ja metsäkeskusteluun. Erilaisten metsäsuhteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen on tärkeää muun muassa viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittämisen ja monien muidenkin Kansallista metsästrategiaa edistävien hankkeiden näkökulmasta. Tuloksia voidaan hyödyntää myös uusien palveluiden ja toimintamallien suunnittelussa. Erityisesti metsäsuhteisiin liittyen on käynnissä myös runsaasti uusia tutkimushankkeita.
Puuhuoltoketjun työhyvinvointitutkimuksessa kohderyhmänä olivat puun korjuusta ja kuljetuksesta vastaavat sekä heidän työlleen edellytyksiä luovat työntekijät. Työtunteja kertyy tulosten mukaan selvästi keskimääräistä enemmän, erityisesti yksinyrittäjinä ja työnantajina toimiville kuljettajille. Lähes puolet vastaajista piti lisäksi työtään myös henkisesti joko melko tai hyvin rasittavana. Luku on selvästi suurempi kuin suomalaisilla työllisillä yleisesti.
Keskustelussa todettiin, että ihmiset ratkaisevat metsäalan menestyksen. Olennaista onkin pohtia, millaisiin muutoksiin edellä kuvatut kuormituksesta kertovat tulokset kussakin työyhteisössä kannustavat.
Valtioneuvoston asettama laajapohjainen metsäneuvosto toimii yhteistyöfoorumina julkisen hallinnon ja yksityisen sektorin välillä. Metsäneuvosto seuraa ja edistää Kansallisen metsästrategian toteuttamista ja tekee ehdotuksia sen kehittämiseksi. Nykyisen metsäneuvoston toimikausi jatkuu kesäkuun 2023 loppuun.
Esitysmateriaalit:
- Teppo Säkkinen: Metsät kestävän kasvun ohjelmassa
- Johanna Korpi: Luonnonsuojelulain uudistus
- Ulla Koski: Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus
- Reetta Karhunkorva: Metsäsuhdetutkimus - uusi, ihmistieteellinen näkökulma metsiin
- Heimo Karppinen: Metsänomistusrakenteen ja metsänomistuksen tavoitteiden muutos
- Marja Kallioniemi: Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa
