Ministeri Anttila: Ruoka ja metsä Suomen tulevaisuuden aloja
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mielestä suomalainen maatalous pärjää vain ja ainoastaan kotimaisten kuluttajien vahvan luottamuksen varassa, eikä sitä luottamusta ole varaa menettää. Anttila puhui tänään Farmari-maatalousnäyttelyn avajaisissa Mikkelissä.
Ministeri Anttila pitää suomalaisen ruoantuotannon vahvuuksina osaavia ja ammattitaitoisia viljelijöitä ja vastuullista tuotantotapaa. Hän korosti myös, että suomalaisilla kuluttajilla pitää olla oikeus halutessaan GMO-vapaaseen ruokaan ja suomalaisella tuottajalla oikeus GMO:sta vapaaseen tuotantoon.
Anttilan mukaan Suomessa tuotetaan erittäin turvallista lähi- ja luomuruokaa. Luomuviljelyn peltoala on kuuden prosentin kasvussa ja luomuruuan kysyntä on selkeässä nousussa.
”Ruoka ja elintarvikkeet ovat tulevaisuuden ala. Tämän tuo hyvin esiin kesäkuussa julkistettu ruokastrategia. Siinä ruuan tuotanto määriteltiin selväksi kasvualaksi. Ilmastonmuutoksen myötä ruuan tuotannon asema Suomessa vahvistuu ja elintarvikkeiden vienti kasvaa. Tavoitteena on kaksinkertaistaa elintarviketuotannon arvo vuoteen 2030 mennessä”, Anttila sanoi.
EU päättää lähivuosina maatalouspolitiikkansa tulevasta suunnasta. Suomelle ja maataloudellemme on ministeri Anttilan mielestä elintärkeää se, millaista maatalouspolitiikkaa unionissa harjoitetaan vuodesta 2014 alkaen. Hän arveli, että neuvottelutilanne tulee olemaan vaikea, sillä EU-maiden heikko taloustilanne asettaa suuria paineita EU:n yhteiseen budjettiin.
Anttila on tyytyväinen siihen, että maatalouskomissaari Dacian Ciolos tuntui kesän vierailullaan ymmärtävän Suomen pohjoiset olosuhteet. Suomi tukee jatkossakin vahvaa, yhtenäistä EU:n maatalouspolitiikkaa, mutta edellyttää samalla, että Suomen erityisasema tunnustetaan ja otetaan osaksi tulevaa CAP-lainsäädäntöä.
Suomen metsäalasta biotalouden edelläkävijä
”Rakennemuutoksesta huolimatta hallitus näkee edelleen metsäalan merkityksen Suomen taloudelle erittäin tärkeänä ja haluaa luoda alalle kilpailukykyiset toimintaedellytykset. Metsät ovat loistava raaka-ainepohja uusiutuvana luonnonvarana hyödynnettäväksi biotalouden uusiin tuotteisiin, erityisesti energiaksi ja puuteollisuuden tarpeisiin”, Anttila painotti.
Keväällä tehty uusiutuvan energian paketti nosti puuperäisen energian merkitystä entisestään. Metsähakkeen käytön tavoitteeksi asetettiin vuoteen 2020 mennessä 13,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kun nyt käyttö on noin 6 miljoonaa kuutiometriä. Anttila kertoi, että tavoitteen saavuttamiseksi metsiin on tulossa uusi pienpuun energiatuki. Se on vuosisadan merkittävin uudistus tukea nuorten metsien energiapuun korjuuta taimikkovaiheesta ensiharvennuksiin. KEMERA-lainsäädäntö aiotaan sovittaa yhteen uuden pienpuun energiatuen kanssa.
”Metsänomistajien omaa valtaa metsissään lisätään käynnistämälläni metsien käsittelymenetelmien monipuolistamisella. Nyt on alkamassa varsinainen työ. Alkusoittoa oli kesäkuussa eduskunnan hyväksymä metsälain muutos, jossa säädettiin toimenpiteistä metsän uudistamisen varmistamiseksi. Tavoitteena on oltava asiakaslähtöisempi, paremmin metsänomistajien tarpeet huomioon ottava asiakkaiden tarpeista lähtevä metsäneuvonta ja hyvä metsien hoito”, Anttila totesi.
”Lisäksi puheenjohdollani toimiva, toukokuussa käynnistetty puumarkkinatyöryhmä hakee toimivia malleja vakaiden puumarkkinoiden edistämiseksi. Yhteinen etumme on löytää uudet puukaupan mallit, jotta voimme varmistaa tasaisen puuvirran ja molempien osapuolien edut puukaupassa.”
Anttila korosti, että näiden monien muutosten myötä maa- ja metsätalousministeriö on jo uudistanut myös kansallista metsäohjelmaa. Metsäohjelman tahtotilaksi on nousemassa uusi visio siitä, että Suomen metsäala on vuonna 2020 vastuullinen biotalouden edelläkävijä, metsiin perustuvat elinkeinot ovat kilpailukykyisiä ja kannattavia sekä metsäluonnon monimuotoisuus ja muut ympäristöhyödyt ovat vahvistuneet. Alan toimijat ovat yhdessä sitoutumassa tähän vaativaan tahtotilaan.
Maaseutuohjelman avulla kasvua maaseutuyrittämiseen
Maaseutu on paljon muutakin kuin maa- ja metsätaloutta. Yhä useampi maaseudun asukas saa toimeentulonsa maaseutuyrittämisestä, kuten matkailusta tai siihen liittyvästä palvelutuotannosta. Anttilan mukaan tällä sektorilla kasvun mahdollisuudet ovat edelleen erinomaiset.
”Välineitä tähän työhön tarjoaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Ohjelman toteutus on nyt ajallisesti puolivälissä eli ohjelmakautta on jäljellä kolme ja puoli vuotta. Maaseutuohjelman rahoituksesta on sidottu vajaa 40 prosenttia. Eli vielä on lähes kaksi kolmasosaa varoista käyttämättä. Tämä tarjoaa maaseudulle erinomaisia mahdollisuuksia kehittää ja monipuolistaa yritystoimintaa sekä kehittää uusia toimintamalleja palveluiden tuottamiseksi maaseutualueilla”, Anttila sanoi.
Maatalousnäyttelyissä on aina myös kalastus ja metsästysasiat vahvasti mukana. Näistä asioista ministeri halusi nostaa esiin saimaannorpan suojelun. ”Saimaannorpan suojelussa on omaksuttu nyt uusi toimintatapa. Suojelutyötä tehdään nyt tiiviisti yhdessä alueen ihmisten ja elinkeinojen kanssa ja alueen asukkaat ovatkin sitoutuneet erittäin hyvin suojelutavoitteisiin. Norppien lisääntymisen varmistamiseksi on kalastuskieltoalue saatu kolminkertaistettua yhteistyössä kalastuskuntien kanssa. Saimaannorpan pesälaskennoissa löytyi tänä keväänä peräti 57 norpan pesää ja 53 elävää kuuttia. Tästä saavutuksesta haluan kiittää kaikkia työhön osallistuneita ja erityisesti alueen kalastajia ja osakaskuntia. ”
Viime viikolla jäi Haukivedellä radiolähetinkuutti asetuksen mukaiseen verkkoon. ”Tämä pakottaa meidät ensi tilassa yhdessä kalastajien kanssa pohtimaan vielä, millaisilla kalastusvälineillä voidaan norppavesillä kalastaa, jotta norpat säilyvät hengissä”, Anttila sanoi.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
valtiosihteeri Minna-Mari Kaila, p. 040 775 6060
