Ministeri Jari Koskisen puhe Sarka-messuilla Seinäjoella 31.1.2014
Maatalouspolitiikan supervuosi on takana ja koko tukipaketti on saatu neuvoteltua onnistuneesti uudelleen. EU-säädösten viivästymisen vuoksi vuodesta 2014 tulee ohjelmakausien saumassa välivuosi, ja uudistetun EU-maatalouspolitiikan toimeenpano käynnistyy koko EU:ssa ensi vuonna. Siirtymävuonnakaan ei päästä lepäämään laakereilla. Parhaillaan valmistellaan politiikan kansallista soveltamista ja viimeistellään maaseudun kehittämisohjelmaa. Suomelle tärkeä maaseudun kehittämisohjelma on valmistumassa, ja ohjelmaesitys lähetetään EU:n komissiolle lähikuukausina.
Ohjelmakaudella 2014–2020 maatalouden ja maaseudun tuista tehdään entistäkin tehokkaampi, tuotannon turvaava, ympäristönäkökohdat huomioon ottava ja hallinnoltaan järkevä kokonaisuus.
Biotalous on yksi uuden maaseutuohjelman terävimpiä kärkiä. Ohjelma antaa tykötarpeita energian säästöön, uusiutuvan energian lisäämiseen ja tuottamiseen sekä laajempiin biotalouden hankkeisiin, innovaatioihin ja niin kansalliseen kuin kansainväliseen yhteistyöhön.
Maaseutua voidaan pitää uusiutuvan energiantuotannon ja käytön edelläkävijänä. Maatalouden käyttämästä energiasta jo yli 40 prosenttia on uusiutuvaa ja osuus kasvaa koko ajan. Maataloussektori ylittää siis reilusti jo nyt kansallisesti asetetut ja EU:n tavoitteet. Uusiutuvan energian lisäämisessä tärkein tekijä ovat maatilojen, maaseutuyritysten ja maaseudun asukkaiden tekemät valinnat kotimaisten energialähteiden hyväksi. Näitä valintoja valtiovalta edesauttaa investointituilla, neuvonnalla sekä muilla tukitoimilla. Pitkän aikavälin tavoitteena tulisikin olla maatilojen ja maaseudun energiaomavaraisuus.
Maatilojen energiaohjelmalla on saatu hyviä kokemuksia energiankäytön tehostamisesta maataloudessa. Energiaohjelmaan mukaan lähteneet tilat ovat onnistuneet parantamaan tuottavuuttaan ja samalla on otettu ensimmäisiä askeleita energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelman teettäneet tilat ovat olleet hyvin tyytyväisiä saamaansa räätälöityyn energianeuvontaan. Vuonna 2015 energiaohjelma siirtyy osaksi maaseutuohjelmaa, jolloin energiatehokkuuspalvelut laajenevat ja mukaan lähteminen on tiloille entistä helpompaa.
Energiayrittäjyys on ala, jolla on hyvät mahdollisuudet luoda uutta työtä ja toimeentuloa. Maaseutuohjelman kautta on tuettu paljon lämpöyrittäjyyttä ja tulevalla kaudella näin tehdään entistä laajemmin. Alkavalla ohjelmakaudella maatilojen neuvonta ja investoinnit ovat keskeisiä maaseutuohjelman keinoja uudistaa maataloutta. Tukea myönnetään niin oman tilan energiantuotantoon liittyviin investointeihin kuin tilalta ulos myyville sähkö- ja lämpöyrittäjille. Ympäri Suomen tullaan järjestämään koulutusta, ja valtakunnallisilla kehittämishankkeilla uusinta tietoa halutaan saada jakoon koko maassa.
Biotalous on yksi maa- ja metsätalousministeriön painopistealueista. Biotalous tähtää luonnonvarojen, eli metsien, maaperän, peltojen ja vesistöjen eloperäisen aineksen tehokkaaseen kierrättämiseen. Hajautetuilla biotalouden ratkaisuilla on mahdollista parantaa alueellista energia- ja ravinneomavaraisuutta ja hyödyntää raaka-aineita niin, että hyödyt jäävät alueelle. Ravinteiden käyttöä voidaan tehostaa maataloudessa erilaisilla suljetun kierron toimilla, mikä vähentää riippuvuutta uusiutumattomista ja tuontiravinteista ja edistää samalla ympäristö- ja ilmastohyötyjä. Alueellista energiaomavaraisuutta voidaan lisätä käyttämällä maaseudun monipuolisia raaka-aineen lähteitä energian tuottamiseen. Hajautetussa biotaloudessa luonnonvaroihin liittyvät palvelut luovat maaseudulle uusia liiketoimintamahdollisuuksia, lisäävät alueiden elinvoimaisuutta ja monipuolistavat toimeentulomahdollisuuksia. Toimivien markkinoiden synnyttämiseksi on selvitettävä raaka-aineiden tuotanto- ja hyödyntämispaikkoja sekä kehitettävä niiden prosessointia markkinoitavaan muotoon ja logistiikkaa.
Maa- ja metsätalousministeriö on mukana työryhmässä, joka selvittää kuinka pienimuotoista energiatuotantoa voidaan edistää. Ryhmä selvittää uusiutuvaa energiaa käyttävän piensähköntuotannon mahdollisuuksia Suomessa ja kuinka esimerkiksi piensähköntuottajien verkkoon pääsyn mahdollisia esteitä voitaisiin poistaa.
Innovaatiot ovat aikamme iskusana, joista erityisesti biotalouden saralla voidaan odottaa suuria konkreettisia hyötyjä. Jotta innovaatiot eivät jää pöytälaatikkoon tai liiterin perälle, tarvitaan yhteistyötä. ELY-keskukset voivat tukea bioenergiahankkeita, yrittäjien yhteistyötä, innovatiivisten yrittäjien kehittämis- ja kokeiluhankkeita sekä kansainvälistä yhteistyötä, jotta viimeisin tieto saadaan käyttöön hyödyttämään viljelijöitä ja muita maaseudun asukkaita. Maaseutuohjelman puitteissa tullaan tukemaan ryhmiä, joissa voidaan kehittää esimerkiksi energian säästöön tai tuottamiseen liittyviä innovaatioita.
Maatalouden investointitukea ja nuorten viljelijöiden aloitustukea haettiin vuonna 2013 selvästi vilkkaammin kuin aiemmin tällä vuosikymmenellä. Määrärahojen riittämättömyyden vuoksi viime vuoden viimeisessä haussa ELY-keskukset joutuivat ensimmäistä kertaa valitsemaan jätettyjen tukikelpoisten hakemusten joukosta ne hakemukset, jotka rahoitettiin. Kielteisen ratkaisun saaneet ovat kuitenkin jo voineet, ja voivat millä tahansa myöhemmällä hakukierroksella, hakea tukea uudestaan. Myöskään aloitustukeen vuodelle 2013 varatut määrärahat eivät riittäneet vuoden viimeisen hakujakson hakemusten rahoittamiseen. Siksi päätösaikaa jatkettiin niin, että aloitustukeen voidaan käyttää tämän vuoden määrärahoja.
Maatalouden investointi- ja aloitustuen haun vilkastumisen pääsyy lienee pelko tukiehtojen heikentymisestä uuden rahoituskauden alkaessa. Tukemista jatketaan kuitenkin ohjelmakausien saumassa aika tarkkaan entiseen tapaan, eikä seuraavalle kaudelle ole näillä näkymin tulossa suuria muutoksia. Vuoden 2013 lopun hakuryntäyksestä saatiin se opetus, että tukiehdoista on tiedotettava mahdollisimman paljon etukäteen.
Investointi- ja aloitustuen hakuvilkkaus voidaan joka tapauksessa nähdä erittäin rohkaisevana todistuksena tuottajien uskosta maatalouteen ja siihen, että heidän kannattaa kehittää tilojensa tuotantoa. Tämä on tärkeää ajatellen sitä, voidaanko maataloustuotanto pitää Suomessa suunnilleen nykyisellä kotimaista kulutusta vastaavalla tasolla. Kotimaisen maataloustuotannon laajan kannatuksen vuoksi uskon, että huolimatta valtiontalouden kiristymisestä, rakennetukivarojen riittävyys voidaan turvata tulevina vuosina.
Sarka-messujen teemat edustavat Suomen valtteja maailmalla. Suomalaisella maaseudulla, pelloilla ja metsissä kasvavat biotalouden perusainekset. Ruuan ja uusiutuvan energian tuotannossa tuotekehitys ja korkea teknologia antavat meille uusia menestysmahdollisuuksia maailmalla – ja uutta työtä Suomeen.
Tuleva ohjelmakausi antaa kaikki edellytykset säilyttää ja kehittää suomalaista maataloustuotantoa koko maassa. Se tarjoaa vahvan pohjan biotalouden kasvulle ja maaseutualueiden menestymiselle.
