Ministeri Koskinen: Bioenergiasta työtä Suomeen
− On ilahduttavaa huomata, että Suomessa edetään vauhdikkaasti kohti uusiutuvan energian tavoitetta. Tällä hetkellä uusiutuvan energian osuus on meillä jo yli 33 prosenttia. Näyttääkin varsin lupaavalta, että pääsemme asetettuun tavoitteeseen, eli 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä, totesi maa.- ja metsätalousministeri Jari Koskinen energiateollisuusseminaarissa Helsingissä 22.11.
Kotimaisen bioenergian käytön lisääminen vähentää riippuvuutta tuontienergiasta eli merkitsee parempaa energiaomavaraisuutta. Samalla myös vaihtotaseemme kohenee. Tällä hetkellä Suomi tuo kaksi kolmasosaa käyttämästään energiasta ulkomailta. Viime vuonna erilaisia energiatuotteita tuotiin 13,5 miljardin euron arvosta.
− Tänä päivänä, kun arkeamme sävyttää talouden taantuma ja maailmantalouden myllerrys, ovat uusiutuvan energian tavoitteet ehkä merkittävämpi taloudellinen kannustin kuin tulemme ajatelleeksikaan. Me kaikki hyödymme siitä, että käytämme enemmän kotimaista lähi- ja paikallisenergiaa, sanoo Koskinen.
Tärkeimmät kotimaiset energialähteemme kasvavat metsissä, pelloilla ja soilla. Niiden kasvattaminen, korjuu, käsittely, kuljetus ja varastointi luovat kaivattuja työtilaisuuksia Suomeen. Bioenergian tuotantoketjut raaka-aineesta lopputuotteiksi kysyvätkin runsaasti erilaista osaamista. Ala tarjoaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Ministeri Koskinen totesi, että erityisesti metsähakkeella on tärkeä rooli siinä, saavuttaako Suomi sille asetetut uusiutuvan energian tavoitteet. Metsähakkeen käytön kasvu on ollut viime vuosina ilahduttavan nopeaa. Tavoitteena on edelleen kaksinkertaistaa metsähakkeen käyttö nykyisestä sähkön- ja lämmöntuotannossa vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi metsäbiomassoilla kaavaillaan olevan merkittävä rooli liikenteen biopolttoaineiden tuotannossa. Vaikka metsissä riittää raaka-ainetta ja katsomme luottavaisesti tuleviin kasvutavoitteisiin, on myönnettävä, että tulevaisuutta sävyttävät myös useat haasteet.
− Talouden taantuma hidastaa investointeja ja yhdeksi kynnyskysymykseksi on nousemassa mm. seospolttoaineena välttämättömän turpeen saatavuus. Myöskään uusiutuvan energian ympäristöhyötyjä fossiilisiin energialähteisiin verrattuna ei tulisi tarpeettomasti kyseenalaistaa. Tavoitteenamme on, että toimijoille ei pidä syntyä tulevaisuudessa mittavaa hallinnollista lisärasitetta esimerkiksi komission kaavailemista biomassan kestävyyskriteereistä ja kestävyysvaatimusten osoittamisesta, sanoo Koskinen. On erityisen tärkeää huolehtia alan kannattavuudesta ja siitä, että tuki- ja lupajärjestelmät ovat pitkäjänteisiä ja ennakoitavissa, eivätkä luo toiminnalle rajoitteita.
Ministeri harmittelee pienpuun energiatuen käsittelyä komissiossa. Se on ollut vaikeaa ja edennyt hitaasti.
− Erityisen harmittavaa on, että emme ole edelleenkään täysin selvillä vesillä siitä, missä muodossa tukijärjestelmä voitaisiin saattaa voimaan. Voimaantulon ajankohdasta ei ole edelleenkään mahdollista esittää arvioita. Tässä vaiheessa voin vain todeta, että pienpuun energiatuki tulee voimaan aikaisintaan vuoden 2014 alusta. Siihen asti pienpuun korjuuta nuorten metsien hoitokohteilta tuetaan nykyisellä kemeran energiapuun korjuutuella.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisavustaja Tiina Rytilä, puh. 0295 162 132
