Ministeri Koskinen kalastusaluepäivillä 15.2.

Maa- ja metsätalousministeriö julkisti ehdotuksen uuden kalastuslain sisällöksi helmikuun yhdeksäs päivä. Mietintö ei sisällä vielä pykäliä, vaan mietinnön pohjalta laaditaan hallituksen esitys uudeksi kalastuslaiksi virkatyönä noin vuoden kuluessa. Mietinnöstä kuitenkin selviää, mitä keskeisiä asioita kalastuslaissa on tarpeen muuttaa ja millaisten linjausten pohjalle uusi kalastuslaki kirjoitetaan. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia valmisteluelimiin osallistuneita henkilöitä.

Uuden kalastuslain valmistelusta on näillä päivillä oma esityksensä, joten otan tässä puheessani tarkasteluun vain muutaman siihen liittyvän keskeisen teeman. Teistä osanottajista suurin on mukana kalastusaluetoiminnassa ja uusi laki tuonee kalastusalueiden toimintaan muutoksia. Kalastusalueen nimi muutetaan esityksen mukaan kalatalousalueeksi ja kalatalousalueiden lukumäärää pyrittäisiin vähentämään nykyisestä määrästä alle puoleen eli alle sataan. Kalatalousalueen jäseniksi nykyisten osakaskuntien, vesialueen omistajien, ammattikalastajien järjestöjen sekä virkistyskalastajien eduista huolehtivien järjestöjen ohella säädettäisiin erityisperusteisten kalastusetuuksien haltijat, jotka kalastusoikeuteen liittyen ovat usein rinnastettavissa vesialueen omistajaan. Lisäksi kalatalousalueella voisi olla pysyviä asiantuntijoita esim. luonnonsuojelujärjestöiltä.

Alueellisen kalatalouden ohjauksen ja järjestämisen tulee siis jatkossakin perustua kalatalousalueiden toimin-taan. Käyttö- ja hoitosuunnitelmat muodostavat aluetason perustan kalastuksen järjestämiselle ja kalavarojen hoidolle. Suunnitelmien sitovuutta ja toteutumisen seurantaa tulisi kuitenkin lisätä. Nykyisen kalastuslain mukaisia valtuuksia säädellä kalastusta ei kalatalousalueelle voimassa olevan perustuslain mukaan enää voida antaa. Alueelliseen kalastuksen sääntelyyn liittyen oleellisiksi tulisivatkin kalatalousalueen esittämät säätelyehdotukset, jotka se käyttö- ja hoitosuunnitelman yhteydessä laatisi ja esittäisi voimaansaatettaviksi valtioneuvoston tai maa- ja metsätalousministeriön asetuksina tai kalatalousviranomaisten hallintopää-töksinä.

Tulevassa laissa säädettäisiin myös käyttö- ja hoitosuunnitelman sisältövaatimuksista sekä suunnitelman laatimis- ja hyväksymisprosessista. Lisäksi lakiin on ehdotettu uutta rahoitusjärjestelmää, joka muuttaisi kalastusalueiden rahoituksen. Esityksen mukaan kalatalousalueiden rahoitus koostuisi pienestä perusosasta sekä erikseen haettavasta erityisavustuksesta käyttö- ja hoitosuunnitelman toimeenpanemiseen. Kalastusvuorokausien perusteella tulevasta määrärahasta luovuttaisiin, mutta korvausvarat kulkisivat edelleen kalatalousalueiden kautta vesialueen omistajille. Uuden järjestelmän tavoitteena on kannustaa alueita tulokselliseen toimintaan.

Useissa kalastusalueissa pohditaan, miten uuden kalastuslain voimaan tuloon voi valmistautua. Näillä päivillä kuullaan ja keskustellaan kalastusalueiden yhdistymisestä. Ministeriö on ilahtunut siitä, että monilla alueilla on vapaaehtoisesti käynnistetty kalastusalueiden yhdistymishankkeita. Näiden hankkeiden eteenpäin viemiseen kannustan teitä. Kalastusalueiden yhdistymiset ovat mitä parhainta toimintaa uuteen lakiin valmistautumiseksi.

Kalastusalueiden ohella otan puheeksi kestävän kalastuksen järjestämisen. Uuden kalastuslain tarkoituksena on kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito. Lisäksi tavoitteena on ylläpitää kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, edistää kalakantojen luontaista elinkiertoa sekä säilyttää kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus.

Luonnonvarojen kestävä käyttö ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on vahvasti esillä myös hallitusohjelmassa. Kalastuksen kestävyyden varmistamiseksi tarvitaan kalastuksen säätely- ja suunnittelujärjestelmä, joka nojaa tutkimus- ja seurantatietoon ja osallistaa laajasti eri toimijat. Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien tulee perustua aiempaa enemmän myös tutkimustietoon ja kalastajien tulisi jatkossa entistä enemmän osallistua saalistietojen antamisella seurantatiedon tuottamiseen. Kestävään kalastukseen kuuluu myös uskottava valvonta. Viime kädessä kestävä kalastus varmistetaan jokaisen kalastajan omalla käyttäytymisellä, joten kalastajien neuvonnalla on tärkeä rooli kestävyyden varmistamisessa.

Erityistä huomiota uudessa laissa on kiinnitettävä vaelluskalojen kestävän käytön ja hoidon varmistamiseen, sillä niiden luontainen elinkierto sekä kalojen kulun turvaaminen edellyttävät monilta osin nykyistä tehokkaampia kalastuksensäätelytoimenpiteitä. Kannustan kalastusalueita tunnistamaan vaelluskalojen elinkierron kannalta keskeiset alueet omilla vesialueillaan ja käynnistämään keskustelut, mitä vaihtoehtoisia toimenpiteitä heikentyneiden vaelluskalakantojen elvyttämiseksi on tehtävissä. Tällainen keskustelu edistäisi uuden lain mukaisten käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatimista aikanaan.

Hyvät kuulijat !

Kalastuslakityöryhmän raportissa ehdotetaan myös, että maksuttomat yleiskalastusoikeudet (onginta ja pil-kintä) säilyisivät ennallaan, mutta kalastuksenhoitomaksu ja viehekalastusmaksu yhdistettäisiin yhdeksi valtakunnalliseksi maksuksi kalastuskortiksi, joka oikeuttaisi kalastamiseen yhdellä vieheellä ja vavalla koko maassa (paitsi kieltoalueilla). Kalastuskortin hinnaksi esitetään raportissa 35 euroa vuodessa, 10 euroa viikossa tai 5 euroa vuorokaudessa. Esityksen mukaan maksuvelvollisuus koskisi kaikkia 18 vuotta täyttäneitä kalastajia. Esitetyssä rahoitusmallissa on pyritty maksujärjestelmän selkeyttämiseen. 65 vuotta täyttäneiden ja vesialueen omistajien maksuvelvollisuus on keskusteluttanut viime päivinä. Keskustelussa kannattaa pitää mielessä, mitä toimintaa maksuilla on tarkoitus rahoittaa. Maksukertymällä rahoitetaan kalavesien käytön ja hoidon järjestämistä ja tästä hyötyvät sekä kalastajat että erityisesti kalavesien omistajat. Jos 65 vuotta vapautettaisiin maksusta, täytyisi muiden maksaa suurempi maksu.

Uusi kalastuslaki tuo muutoksia niin kalatalousviranomaisen kuin myös kalastusalueiden toimintaan. Lain uudistaminen vaikuttaa myös kalatalousneuvontasektoriin. Järjestöjen yleisavustukset on mietinnössä ehdotettu muutettavaksi erityisavustuksiksi. Yksi vaihtoehto voisi olla, että neuvontaan kohdennettuja määrärahoja tarkastellaan vielä uudelleen ja otetaan neuvontamäärärahojen keskittäminen harkintaan. Kalatalouden kenttää selkeyttäisi, jos samat tahot eivät toimisi useassa eri roolissa.

Kalastuslakia on valmisteltu laajassa kokoonpanossa ja mietintö on nyt julkistettu. Toivoisin, että virkamie-hille annettaisiin työrauha varsinaisen hallituksen esityksen kirjoittamiseksi. Moni teistä haluaisi paikallisilla kalastusalue- tai muilla neuvottelupäivillä kuulla esityksen kalastuslaista ja sen valmistelusta. Valitettavasti ministeriön väki joutuu keskittämään esitykset tällaisiin suuriin tapahtumiin, jotta kirjoitustyölle jää aikaa. Ministeriö ottaa vastaan palautetta mietinnöstä verkkosivuillaan, jossa on palautelaatikko pelkästään kalastuslakimietintöä varten.

Keskustelu uuden kalastuslain sisällöstä jatkuu. Uusi kalastuslaki tulee olemaan aikanaan moneen eri näkökulmaan yhteen sovitettu esitys ja me kaikki joutunemme hiukan tinkimään omista näkökannoistamme. Kestävän kalastuksen perusta ovat kuitenkin jatkossakin te, ahkerat ja paikalliset toimijat kalavesien äärellä. Teidän sitoutuminen ja työpanos nopeuttaa ja helpottaa uuden kalastuslain ja sen mukaisten käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatimista ja toimeenpanoa. Toivotan teille mitä parhaimpia kalastusaluepäiviä.