Ministeri Koskinen: metsäalan muutos ja biotalous ovat mahdollisuus
Viime aikoina metsäalaa koskevissa puheissa on aina mainittu kaksi sanaa: muutos ja biotalous. En tuota teille pettymystä, vaan pidän nämä sanat myös tämän päivän puheeni kantavina ajatuksina. Usein muutosta pidetään negatiivisena asiana metsäalalle. On myös aiheellisesti kysytty sitä, muuttuuko muu kuin nimi, jos esimerkiksi metsätaloutta alettaan kutsua biotaloudeksi. Minä uskon, että metsäalalla meneillään oleva muutos yhdistettynä biotalouden tuomaan mahdollisuuteen takaa edellytykset myös entistä aktiivisemmalle metsävarojemme käytölle.
Muutoksen positiivisuudesta metsäalalle kertovat esimerkiksi uutiset siitä, miten uudistetut puurakentamismääräykset ovat saaneet nopeasti liikkeelle puukerrostalojen rakentamisen kasvun. Osa muutoksesta on toki negatiivista. Rakennemuutoksen ja epävarman suhdannenäkymän seurauksena puunkäyttö on viime vuosina vähentynyt ja päälopputuotteidemme hinnat ovat laskeneet. Tämä kehitys on aiheuttanut voimakasta heilahtelua metsätalouteen ja metsänomistuksen kannattavuuteen.
Mutta haluan pysyä positiivisena ja keskittyä muutoksen tuomiin mahdollisuuksiin. Sitran Maamerkit-ohjelma on loistava esimerkki tulevaisuudenuskosta. Ohjelmassa keskitytään etsimään uusia tapoja, joilla maaseutu voi vastata huomisen haasteisiin. Siinä korostetaan, että biotaloudessa globaali- ja lokaali ajattelutapa eivät ole vastakkaisia, vaan ne täydentävät toisiaan. Metsä on erinomainen esimerkki tästä, sillä metsä tarjoaa hyvinkin paikallisella tasolla ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin.
Uskon, että teknologiset läpimurrot tuottavat laajan valikoiman biopohjaisia tuotteita sellun ja erilaisten paperien rinnalle. Puuta jalostava teollisuutemme laajenee biokemiaan, energiaan ja kuluttajatuotteisiin. Jo nyt luulisi kysynnän vaikkapa pakkausteollisuuden tuotteille olevan huutava maailmassa, jossa puolet tuotetuista elintarvikkeista ei päädy ruokapöytiin, vaan jätteeksi.
Biotalous on uusi tapa tehdä asioita, ja vaatii toimialarajat ylittävien ajatusmallien omaksumista. Olemme aloittaneet metsäalan rakenteiden uudistamisen, mutta vuoropuhelua muiden alojen kanssa tarvitaan aina vaan lisää, sillä metsäala tarvitsee uusia osaajia, uusia yrittäjiä ja uusia investoijia pärjätäkseen. Erilaiset yritysverkostot ja kumppanuudet luovat mahdollisuuksia hyödyntää innovaatioita ja kehittää niistä tuottavaa bisnestä. Tarvitsemme paikallisia toimijoita, pieniä ja keskisuuria yrityksiä suuruuden ekonomian rinnalle. Metsätaloudessa, kuten muussakin yritystoiminnassa menestyy yrittäjä, joka on osaava, positiivinen ja utelias. Tällä alalla ainakin positiivisuuden pitäisi olla helppoa, sillä itse tuote, puuraaka-aine, on niin hieno. Jatkossa meidän pitäisi myös linkittää puun käyttö maatalousbiomassan ja kierrätysmateriaalien käyttöön, jotta vältyttäisiin näiden raaka-aineiden vastakkainasetteluilta ja voitaisiin laajentaa toimintamme raaka-ainepohjaa.
Investointiedellytykset Suomeen ovat erinomaiset. Meillä on raaka-ainetta yhä kasvavat määrät, huippulogistiikka, jonka avulla puu saadaan tehokkaasti metsästä tehtaalle ja vakaa sekä riskitön toimintaympäristö. On vaikea löytää parempia investointiedellytyksiä, kuin mitä meiltä löytyy.
Ainoastaan uudet investoinnit mahdollistavat paremman kilpailukyvyn ja sitä kautta kasvattavat puun kysyntää ja kantorahatuloja. Vain puuhun perustuvan teollisuuden jalostusarvon ja viennin arvon kasvu mahdollistavat koko alan kannattavuuden ja kilpailukyvyn paranemisen.
Valtio ja yksityiset metsänomistajat ovat investoineet metsiemme hyvään hoitoon kymmeniä vuosia ja on fakta, että metsissämme on paljon mahdollisuuksia lisätä hyvinvointia, puunmyyntituloja, alan yritysten liikevaihtoa ja työllisyyttä.
Biotalousajattelu avaa uusia mahdollisuuksia myös energiapuolelle hajautetun energiantuotannon lisääntymisen kautta. Puun kysyntä energiantuotantoon on jo synnyttänyt kasvavat energiapuumarkkinat. Vaikka tavoite kaksinkertaista energiapuun käyttö vuoteen 2020 mennessä on kova, kova on ollut puun käytön kasvuvauhtikin viime vuosina ja on täysin mahdollista saavuttaa tuo haastava tavoite. Myös tämä korkealle asetettu tavoite antaa kasvun mahdollisuudet uudelle yritystoiminnalle, tuhansille uusille työpaikoille ja kantorahatulojen kasvulle metsänomistajille.
Toimintaympäristössämme tapahtuu myös muita muutoksia. Yhteiskunnan ja metsänomistajien tavoitteet ja arvot ovat monipuolistuneet. Metsänomistajarakenne on muuttunut. Valtion tavoite on säilyttää hyvä metsänhoidon taso Suomessa ja kattava palveluverkosto metsänomistajille suunnatuissa palveluissa. Hallitusohjelmassa sovittiin metsänhoitoyhdistyslain uudistamisesta siten, että eri toimijoilla on tasapuolinen kilpailuasema. Tämä on perusteltu tavoite. Muutoksessa tullaan varmistamaan se, että säilytämme nykyisen metsänhoitoyhdistysjärjestelmän hyvät puolet, kuten esimerkiksi sen, että metsänomistaja saa kattavasti haluamansa palvelut. Myös teollisuuden edustajat ovat kertoneet minulle, että heidän kannaltaan katsottuna on erittäin tärkeää, että metsänhoitoyhdistykset tuovat aktiivisesti puuta markkinoille. Uskomme, että tästä on löydettävissä win-win -ratkaisu, josta koko toimiala hyötyy.
Lähialueillamme merkittävin muutos on Venäjän WTO-jäsenyyden toteutuminen. Tämänkin muutoksen näkisin Suomelle mahdollisuutena. Se antaa mahdollisuuksia etenkin Itä-Suomen metsäteollisuuden kehittämiselle, mutta saattaa altistaa kotimaisen raakapuun kilpailuun tuontipuun kanssa. Venäjän WTO-jäsenyys mahdollistaa koko metsäalan integroitumisen entistä paremmin rajojemme yli. Se ehkä jopa edistää venäläisiä investointeja metsäalalle Suomeen. On mahdollista, että se tuo uuden piristysruiskeen koko toimialaan metsästä konepajateollisuuteen asti. Kuten aiemmin totesin, Suomi on hyvin kilpailukykyinen investointiympäristö verrattuna moniin muihin maihin ja siihen meidän on jatkossakin luotettava - suomalaiseen alan osaamiseen ja kilpailukykyyn. Kilpailukyky ei voi perustua mahdollisimman halpaan raaka-aineeseen, vaan mahdollisimman suureen jalostusarvoon ja sitä kautta hyvään puustamaksukykyyn.
Palaan vielä lopuksi niihin konkreettisiin mahdollisuuksiin, mitä biotalouden myötä metsäalalle on luvassa. Jo nyt puusta voidaan valmistaa muovia. Pelkästään tämä avaa lähes loputtomat mahdollisuudet tuotekehitykselle.
− Yksi lupaavista uusista tuotteista on suomalainen puuhakkeesta ja biohajoavasta muovista valmistettu kipsaustuote, joka voidaan hävittää energia- tai biojätteen mukana.
− UPM ProFi tekee puumuovikomposiitteja, jotka pohjautuvat tarralaminaattijätteisiin. Komposiitista voidaan rakentaa terasseja ja julkisivuverhoiluja. Materiaalia on hyödynnetty myös designissa, esimerkiksi vuonna 2010 Shanghaissa järjestetyn maailmannäyttelyn Suomen paviljonki verhoiltiin tästä komposiitista valmistetuilla paanuilla.
− Stora Enson Pharma DDSi:n pakkaustekniikalla voidaan valmistaa älykkäitä lääkepakkauksia. Heidän innovaationsa on tiettävästi alan ensimmäinen mikroprosessorilla varustettu lääkepakkaus. Lääkepakkaus osaa hälyttää potilasta ottamaan lääkkeensä oikeaan aikaan. Hälytys voidaan myös saada tekstiviestinä kännykkään.
Suomen tulisi rohkeasti panostaa siihen, että öljypohjaiset tuotteet korvataan puupohjaisilla, innovatiivisilla ratkaisuilla.
