Ministeri Koskinen Päättäjien Metsäakatemiassa 8.5.

Haluan onnitella teitä siitä, että olette saaneet kutsun Päättäjien Metsäakatemiaan. Olette tehneet aivan oikean valinnan raivatessanne tilaa kiireisiin kalentereihinne näille neljälle päivälle. Voin omasta kokemuksestani sanoa, että tulette oppimaan paljon uusia asioita sekä Suomen metsäalasta että siitä globaalista toimintaympäristöstä, jossa metsäala toimii. Lisäksi Suomen Metsäyhdistys osaa paketoida tiedon jakamisen sellaiseen muotoon, että oppimisesta nauttii. Lähdette varmasti Metsäakatemiasta myös uusia elämyksiä kokeneena!

Metsäala on ollut muutoksessa jo pitkään. Sen maailmanlaajuinen toimintaympäristö muuttuu ja ala on lähtenyt tarmokkaasti viimeisten vuosien aikana mukaan muutokseen. Metsäalan uudistumisesta kertovat niin metsätalouden puolella tapahtuneet organisaatiomuutokset kuin metsäteollisuuden uudet innovaatiot ja investointihankkeet.

Talouden tilanne on edelleen epävakaa. Pääministeri Kataisen johdolla hallitus onnistui maaliskuisessa kehysriihessään tekemään tarvittavat päätökset, jotta Suomi-laivan kurssi pysyy kohdallaan.

Valtion metsäpolitiikan tavoitteena on lainsäädäntöhankkeilla parantaa alan toimintamahdollisuuksia. Yksittäisten toimenpiteiden muodostama kokonaisuus tulee toivottavasti luomaan entistä paremmat mahdollisuudet uusille investoinneille. Tavoitteenamme on alan yritysten kasvun edistäminen ja koko arvoketjun parempi kannattavuus.

Tärkeimmät meneillään olevat lainsäädäntöhankkeet maa- ja metsätalousministeriössä ovat metsälain kokonaisuudistus ja metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen.

Metsälakia valmistellaan laajapohjaisessa työryhmässä, joka tulee kesäkuun loppuun mennessä jättämään oman esityksensä. Metsälain uudistuksen taustalla ovat yhteiskunnan muutokset niissä arvoissa ja tavoitteissa, jotka ylipäänsä asetetaan uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiselle. Esimerkiksi metsänkasvatuksen aineettomat arvot ovat nousseet yhä enemmän taloudellisten tavoitteiden rinnalle.

Myös metsänomistuksessa on tapahtunut ja tulee tapahtumaan suuria muutoksia, niin omistusrakenteessa kuin metsänomistajien omaisuudelleen asettamissa tavoitteissa. On niitä metsänomistajia, jotka haluavat painottaa metsien hoidossa virkistyksellisiä, luonnonsuojelullisia ja maisemallisia näkökohtia. Toisaalta on niitä, jotka edellyttävät sijoitukselleen ja investoinneilleen nykyistä suurempaa taloudellista tuottoa.

Ajatuksenamme on uudistaa metsälakia niin, että metsänomistajan valinnanvapautta metsien käytössä ja hoidossa lisätään. Lain ei tulisi ohjata metsänomistajien käyttäytymistä tiettyyn yhteen malliin, vaan asettaa toiminnalle sallitut rajat.

Metsänhoitoyhdistyslain uudistamisen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti varmistaa tasapuolinen kilpailuasema eri toimijoille metsäpalvelumarkkinoilla. Samalla pitää varmistaa myös metsänomistajien valinnanvapaus palvelujen hankinnassa. On tärkeätä, että nykyisten metsänhoitoyhdistysten toiminnan tuomat edut metsänomistajille säilyvät. Emme halua vaarantaa järjestelmän toimivuutta, emmekä vähentää metsänomistajille tarjottavia palveluita. Metsänhoitoyhdistysten toiminta nähdään alalla edelleen hyvin tarpeelliseksi ja kaikkia hyödyttäväksi.

Olemme kevään aikana käyneet aiheesta laajasti keskusteluja metsäalan toimijoiden kanssa. Näissä keskusteluissa on testattu viime vuonna asettamani valmistelevan työryhmän ehdotuksia. Etenemismalleja on kaksi, joko koko laki kumotaan ja yhdistykset jatkaisivat toimintaansa yleisen yhdistyslain nojalla määräten itse esimerkiksi jäsenmaksunsa. Toinen malli on lain uudistaminen niin, että mainitsemani tavoitteet saavutetaan. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa tärkeimmät keskusteluteemat ovat olleet metsänhoitomaksun pakollisuus ja se, miten metsänomistaja voi halutessaan erota jäsenyydestä.

Eräiden selvitysten mukaan metsänhoitomaksun poistuminen sinällään tarkoittaisi noin 200-300 työpaikan vähentymistä. Toisaalta MTK:n ja muiden tahojen kyselytutkimuksissa on tullut esille, että jatkossakin 70-75 % metsänomistajista haluaa maksaa metsänhoitomaksun kaltaista jäsenmaksua saadakseen palvelua. Näin ollen työpaikkojen vähentyminen tuossa mittakaavassa ei olisi todennäköistä. On myös mahdollista, että metsänhoitoyhdistykset pystyisivät laajentamaan toimintaansa ja tarvitsisivat lisää työvoimaa.

Lopuksi katse tulevaisuuteen. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus visioi pari vuotta sitten tekemässään Matkalla biokauteen -julkaisussa näin: "Tulevaisuudessa puuta ja muita biomateriaaleja myydään nesteenä, kaasuna ja biomassana. Biosähköä siirretään langattomasti maailman markkinoille. Kompostoituvasta elektroniikasta valmistetut kännykät heitetään käytön jälkeen kukkapenkkiin, jossa niistä kasvaa kehäkukkia ja muita hiilinieluja. Jos uusiutuvan metsäklusterin visiot toteutuvat edes osittain, tulevaisuudessa metsäteollisuus voi olla yhtä mielipuolinen käsite kuin Applen mieltäminen metalli- ja muovialan yritykseksi vain sen perusteella, että heidän tuotteidensa kosketeltava osa koostuu näistä."

Suomella on monia vahvuuksia matkalla kohtia biotaloutta. Meillä on suuret biomassavarannot metsissä ja pelloilla. Meillä on tehty biotaloutta tukevaa tutkimusta jo pitkään niin yliopistoissa kuin tutkimuslaitoksissa. Meillä on osaajia.

Vahvuutena voi pitää myös sitä, että suuret suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat ottaneet biotalouden vahvasti mukaan strategioihinsa ja liiketoimintaansa. UPM:n Biofore ja Stora Enson Rethink vievät yhtiöitä uuteen aikakauteen.

Vaikka Suomella on näitä vahvuuksia, joiden turvin kulkea matkaa kohti kuvatunlaista biotaloutta, tarvitaan myös uutta, monipuolisempaa osaamista ja parempaa koordinaatiota.

Vihreän talouden liiketoimintaa ei voida lisätä kestävästi ilman, että pk-sektori tulee mukaan. Tarvitsemme paikallisia toimijoita, pieniä ja keskisuuria yrityksiä suuruuden ekonomian rinnalle. Metsätaloudessa, kuten muussakin yritystoiminnassa menestyy yrittäjä, joka on osaava, positiivinen ja utelias.

Yrittäjyyden lisäksi pullonkaulana ovat investoinnit. Biotalousliiketoiminta tuottaa tuloa hitaasti, joten siihen tarvitaan kärsivällistä rahaa. Takaisinmaksuajat ovat pitkiä ja uuden liiketoiminnan ollessa kyseessä riskejä on ja osa niistä tulee vääjäämättä toteutumaan. Pitää tarkoin miettiä, kuinka valtio voisi parhaalla tavalla tukea uusia biotalousyrittäjiä ja jakaa investointiriskiä.

Bioenergia on osa biotaloutta. Sen käyttö lisääntyy kaikkialla yhteiskunnassamme ja vaatii lisää raaka-ainetta. Biomassavirtojen ohjailu tulee olemaan oma osaamisalueensa tilanteessa, jossa metsäteollisuus kilpailee maailmanlaajuisesti raaka-aineesta energiateollisuuden kanssa. Euroopan Unionin tasolla raaka-aineesta tulee olemaan pulaa, mikäli EU 2020 -strategian tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen käytöstä aiotaan toteuttaa.

Metsäntutkimuslaitos on yhdessä muiden eurooppalaisten tutkimuslaitosten kanssa selvittänyt, että vuonna 2020 EU-alueella on vuositasolla noin 300-400 miljoonan puukuutiometrin vaje tavoitteisiin verrattuna.

Suomen metsissä on edelleen käyttämätöntä potentiaalia, koska vain noin puolet metsän kasvusta käytetään. Olemme maa- ja metsätalousministeriössä sitoutuneita edistämään metsäenergian käyttöä. Metsähaketta poltettiin viime vuonna noin 7,5 miljoonaa kuutiota eli sen käyttö kasvoi edellisestä vuodesta 10 %.

Myös puurakentaminen on osa biotaloutta. Työ- ja elinkeinoministeriö on Kataisen hallituksen ohjelman mukaisesti käynnistänyt valtakunnallisen puunrakentamisohjelman. Ohjelman tavoitteena on mm. suurimittakaavaisen puurakentamisen osuuden nostaminen kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi ja brändiksi rakentamisessa. Puurakentamisen kehittämisellä halutaan nostaa koko puutuotealan merkitystä Suomen tavaran ja palveluiden viennissä.

Erinomaisena konkreettisena esimerkkinä puurakentamisen edistämisestä on TEM:in, Aalto yliopiston ja Espoon kaupungin helmikuussa allekirjoittama aiesopimus, jonka tarkoituksena on luoda edellytykset sille, että yhteistyössä kehitetään suomalaista modernia puurakentamista ja koko puutuotealaa sekä tähän liittyvää monialaista osaamista.

Biotalous ei saa jäädä vain tyhjiksi sanoiksi. Sen pitää konkretisoitua yhteiskunnaksi, joka pystyy varmistamaan ruokaturvan, toteuttamaan uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön ja turvaamaan luonnon monimuotoisuuden.

Olen ymmärtänyt, että tulette tämän kurssin aikana työpajoissa miettimään muun muassa sitä, minkälaista metsiin perustuvaa hyvinvointia tulevaisuudessa on. Toivoisinkin, että voisitte ottaa osaksi pohdintojanne ne mahdollisuudet, joita biotalouden kehittämiseen liittyy. Maa- ja metsätalousministeriössä on vuosien varrelta erittäin hyviä kokemuksia yhteistyöstä Metsäakatemian kanssa, joten odotukset työpajojen tuloksista ovat tälläkin kertaa korkealla!