Ministeri Koskinen: Puun käytön lisäämisen mahdollisuudet

Pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa korostetaan uusiutuvien luonnonvarojen monipuolista hyödyntämistä. Suomi halutaan nostaa johtavaksi, luonnonvarojen kestävän käytön maaksi, nojautuen alueidemme luonnonrikkauksiin. Puun hyödyntämisessä pyritään siihen, että puun elinkaaren aikana sillä olisi mahdollisimman korkea jalostusaste. Puurakentaminen on tätä elinkaariajattelua parhaimmillaan.

Edustamani ministeriö vastaa metsätalouselinkeinon kilpailukyvyn ja kannattavuuden edistämisestä. Kansallisen metsäohjelman kautta metsätalous on kytketty osaksi koko metsäalan arvoketjua metsistä markkinoille. Metsäalan strateginen ohjelma, jonka järjestämässä seminaarissa parhaillaan olemme, hoitaa hallitusohjelman linjausten mukaisesti puuhun perustuvan yritystoiminnan ja puurakentamisen edistämiseen liittyvät koordinaatiotehtävät ministeriötasolla. Yhdessä nämä ohjelmat muodostavat vahvan työparin koko metsäsektorin kehittämiseen uuden, vihreän kasvun moottoriksi.

Maa- ja metsätalousministeriö panostaa puunkäytön lisäämiseen luomalla yritystoiminnalle hyviä toimintaedellytyksiä hallitusohjelman ja kansallisen metsäohjelman linjausten mukaisesti. Metsätaloudesta on kehitettävä entistä aktiivisemmin kannattavaa elinkeinotoimintaa, joka samalla mahdollistaa kunkin metsänomistajan tavoitteiden mukaiset toimintatavat. Vain näin voidaan taata metsänomistajien kiinnostus ja motivaatio metsätalouden harjoittamiseen ja riittävät puuvarannot eri käyttötarkoituksiin. Metsätalouden hyvä kannattavuus on tärkeä edellytys metsien kestävälle hoidolle.

Ministeriöt eivät sinänsä voi luoda kasvua, mutta voivat auttaa kasvun edellytyksien luomisessa. Maa- ja metsätalousministeriössä onkin käynnissä monia uudistuksia, joilla kaikilla tähdätään metsätalouden ja koko metsäsektorin toiminnan uudistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Käyn tässä läpi niistä tärkeimpiä.

Hallitusohjelman mukaisesti olemme jatkaneet puumarkkinoiden toiminnan kehittämistä. Puheenjohdollani toimii Puumarkkinatyöryhmä, jossa lähes 20 puumarkkinoilla tavalla tai toisella toimivaa tahoa on mukana. Jo parin kokouksen perusteella voin todeta, että ryhmän toiminta lisää puumarkkinoiden avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, sekä vahvistaa osapuolten välistä luottamusta. Työryhmä on saanut aktiivisuudellaan myös paljon aikaan: yhteisesti sopien on parannettu Metsäntutkimuslaitoksen kokoaman puukaupan hintainformaation kattavuutta ja luotu raakapuun hintaindeksi, jonka ympärille markkinaosapuolet ovat parhaillaan kehittämässä puukauppakäytäntöjä. Työryhmä on myös edistänyt sähköisen puukauppapaikan syntymistä.

Puumarkkinoiden kehittämiseksi on varmasti vielä muutakin tehtävää, jotta markkinat toimisivat paremmin. Metla tekee Puumarkkinatyöryhmän tuella kevään aikana selvityksen puumarkkinan pullonkauloista, ja toisaalta hyvistä käytännöistä ja ideoista, joita voisi levittää laajemminkin käyttöön. Samalla käydään läpi muiden toimialojen hyviä käytäntöjä.

Toinen kokonaisuus, joka vaatii parannuksia, on metsätilojen koko ja rakenne sekä metsänomistajien ikääntyminen. Tammikuun alussa jätti loppuraporttinsa työryhmä, joka esitti laajan keinovalikoiman tilanteen parantamiseksi. Oman hallinnonalani osalta voin todeta, että toimenpiteet, kuten yhteismetsätoiminnan edistäminen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen neuvonnan avulla, ovat etenemässä, samoin metsäuusjakojen pilotointi. Sen sijaan ehdotetut verokeinot vaativat vielä lisäpohdintaa. Mutta jatkamme näiden aihioiden eteenpäin viemistä.

Myös metsäalan organisaatiot ovat muutoksen alla. Vuoden alusta aloitti uusi valtakunnallinen organisaatio Suomen metsäkeskus, joka muodostui aiemmista 13 metsäkeskuksesta. 13 aluetta jatkavat nyt Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön alueyksikköinä. Metsäkeskuksen keskeinen tehtävä on edistää metsiin perustuvaa elinkeinotoimintaa.

Suomen metsäkeskuksen keskeisin työkalu metsiin perustuvien elinkeinojen edistämisessä on alueellisen metsätiedon tuottaminen ja levittäminen tarvitsijoiden käyttöön. Henkilötietolaki asettaa tietyt reunaehdot tietojen luovuttamiselle, mutta uskon metsänomistajien pian huomaavan ne hyödyt, jotka hakkuu- ja hoitotoimenpiteiden tarpeen kertominen potentiaalisille ostajille ja palveluiden tarjoajille tuottaa. Puustotietojen tuottaminen uudella laserkeilausmenetelmällä nopeuttaa ajantasaisen metsävaratiedon tuottamista. Samanaikaisesti tänä vuonna avattava Metsään.fi -palvelu tuo tiedot helposti käyttäjien saataville.

Näiden ohella olemme aloittaneet metsänhoitoyhdistyslain uudistamisen. Tavoitteena on saada aikaan kilpailuneutraali tilanne metsäpalvelumarkkinoilla. Työ on vasta alussa, mutta näyttää siltä, että ala on valmis tarvittaviin kehittämistoimenpiteisiin.

Kuten kaikki tiedämme, Suomen metsävarat ovat kasvaneet merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Metsien tehokkaan hoidon ja metsiin tehtyjen mittavien investointien avulla ovat metsävaramme kasvaneet 2,2 miljardiin kuutiometriin.

Metsiemme raaka-ainepohja mahdollistaa puun käytön lisäämisen eri tarkoituksiin. Nyt tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja, uusia puuhun perustuvia tuotteita sekä investointeja puun käytön lisäämiseen. Uusien investointien houkuttelemiseksi olisi luotava uusia menettelytapoja myös metsäsektorille. Metsäsektorilla on erinomaiset investointiedellytykset: huippulogistiikka, jolla puu saadaan aina liikkeelle, kasvavat raaka-ainevarat, korkea teknologia ja erityisesti riskitön ja vakaa toimintaympäristö. Alan yhteinen haaste on löytää uusiutuvalle luonnonvarallemme käyttöä ja lisäinvestointeja.

Puurakentamisen lisääminen kotimaassa ja siihen liittyvän viennin kasvattaminen ovat suorastaan kansalaisvelvollisuuksiamme!