Ministeri Koskisen puhe eduskunnassa metsälain lähetekeskustelussa

Arvoisa puhemies

Metsälaki muodostaa osan meneillään olevasta metsälakien kokonaisuudistuksesta. Ala on voimakkaassa murroksessa ja koko uudistuksella pyritään siihen, että ala olisi jatkossakin merkittävä osa kansantalouttamme ja mahdollistaisi sen kasvun.

Metsälakiin ollaan ehdottamassa muutoksia, koska metsänomistajat ja koko metsäala näkee metsien hoidon ja käytön monipuolistamisen tarpeelliseksi. Taustalla on sekä yhteiskunnan että metsänomistajakunnan merkittävät muutokset viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yhä useammalle metsänomistajalle metsänkasvatuksen aineettomat arvot ovat entistä tärkeämpiä. Metsien virkistyskäyttöä, maisemanhoitoa sekä luonnonsuojelunäkökulmia halutaan painottaa metsien hoidossa taloudellisten tavoitteiden rinnalla. Toisaalta osa metsänomistajista edellyttää metsätaloudelta nykyistä parempaa kannattavuutta. Metsälain uudistamisen keskeisenä päämääränä onkin lisätä metsänomistajien valinnanvapautta mutta myös vastuuta, jotta heidän aikaisempaa monipuolisemmat tavoitteensa voidaan nykyistä paremmin sovittaa yhteen. Kun metsänhoidon mahdollisuudet vastaavat paremmin metsänomistajien tarpeita, myös metsien käytön aktiivisuus lisääntyy.

Kansantaloutemme tarvitsee metsien aktiivista hoitoa ja käyttöä ja tasaista puun tarjontaa myös jatkossa. Merkillepantavaa on, että lakiuudistuksen periaatteiden takana on yksimielisenä lähes koko metsäala. Mm. metsänomistajajärjestöt ja metsäteollisuus pitävät muutosta tarpeellisena ja alan kehitystä edistävänä. Lakiuudistus on kirjattu sekä hallitusohjelmaan että valtioneuvoston periaatepäätökseen Kansallisesta metsäohjelmasta.

Lakiesityksessä on useita merkittäviä muutoksia metsänomistajien valinnanvapauden lisäämiseksi oman metsäomaisuutensa hoidossa. Metsänomistaja voisi jatkossa päättää itse, minkä ikäisenä metsäkuvio on tarpeeksi vanha uudistettavaksi. Muutosehdotus ei kokonaisuutena muuttaisi metsiemme ikärakennetta, koska nykyisetkin kriteerit ovat hyvin väljät. Muutos toisi joustavuutta puunkorjuuseen ja mahdollistaisi esimerkiksi metsikkökuviokoon kasvattamisen tilanteissa, joissa se on taloudellisesti perusteltua. Toinen esimerkki valinnanvapauden lisäämisestä on eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen salliminen. Tämäkin muutos on merkittävä ja tuo osalle metsänomistajista uusia metsänkäsittelyvaihtoehtoja. Se palvelee myös metsien virkistyskäyttöä ja monimuotoisuuden ylläpitoa. Todennäköistä on, että nämä muutokset tuovat aktiivisuutta metsien hoitoon.

Lakimuutoksen tavoitteena on myös vähentää tarpeetonta yksityiskohtaista säätelyä. Siten ehdotus keventäisi hallintoa ja mahdollistaisi julkisten resurssien kohdentamisen nykyistä enemmän neuvontaan ja tehostamaan metsien hyvää hoitoa ja käyttöä. Metsänkäsittelyn ohjausvälineenä korostuvat jatkossa metsänkäsittelysuositukset, joita Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on parhaillaan uudistamassa tukemaan lainsäädännön muutoksia.

Vaikka metsien hyödyntämisen vaihtoehtoja ehdotetaan lisättäväksi, metsätalouden taloudellisesta, ekologisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä ei lakiesityksessä tingitä. Metsälailla säädetään entistä selkeämmät rajat metsien hyödyntämiselle, jotta talousmetsien hoidon ja käytön kestävyys turvataan. Metsien uudistamisvelvoite säilyy ja laissa säädetään selkeästi, milloin sen katsotaan täyttyneen. Lakiehdotuksen eräänä tavoitteena on myös selkiyttää säädöksiä. Ja kuten hallitusohjelmaan on kirjattu, lain uudistamisessa turvataan niin luonnon monimuotoisuus ja monikäyttöisyys kuin kansantalouden, puunkäyttäjien ja metsänomistajan edut. On kuitenkin tärkeä muistaa, että metsälaki ei ole ainoa instrumentti metsien monimuotoisuuden turvaamisessa. Metsälaki, luonnonsuojelulaki ja vapaaehtoiset mekanismit (Metso-ohjelma) huolehtivat yhdessä Suomen metsien ekologisen tilan säilymisestä. Metsälain tavoitteena on omalta osaltaan huolehtia nimenomaan talousmetsien käsittelyn kestävyydestä.

Nykyiseen metsälakiin verrattaessa esitys sisältää merkittäviä parannuksia metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi. Muutokset ovat perusteltuja, jotta voimme edistää metsien ekologista tilaa. Esitys sisältää uusia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joiden ominaispiirteet on turvattava. Uusiksi elinympäristöiksi ehdotetaan metsäkorte-, muurain- ja lähdekorpia sekä Lapin lettoja. Lain muutosta valmisteltaessa tarkasteltiin myös esimerkiksi mustikka- ja puolukkakorpien sisällyttämistä metsälain mukaisiksi erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi. Niitä ei kuitenkaan sisällytetty esitykseen, koska näiden elinympäristöjen tunnistaminen on erittäin vaikeaa ja ne ovat paikoitellen hyvinkin yleisiä. Metsälain nojalla turvattaviin elinympäristöihin ei tehdä hallinnollisia kartoituksia tai rajauksia, joten niiden tulee olla metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden oikeusturvan toteutumisen kannalta selvästi tunnistettavissa.

Uusien erityisen tärkeiden elinympäristöjen lisäksi esityksellä edistetään luonnon monimuotoisuutta laajoilla pinta-aloilla. Esitys esimerkiksi mahdollistaa kitu- ja joutomaiksi jääneiden (ns. väärin ojitettujen) ojitettujen turvemaiden jättämisen palautumaan luonnontilaan sekä perinneympäristöjen ja alun perin avoimien tai vähäpuisten soiden suunnitelmallisen ennallistamisen. Ehdotuksessa myös vähennetään puulajivalinnan säätelyä sekä parannetaan luontaisen uudistamisen käytettävyyttä. Nämä muutokset lisäävät metsäluontomme monimuotoisuutta varsin nopeallakin aikataululla.

Tarve metsälain metsätalouden monipuolistumiselle tulee myös yritystoiminnasta. Metsäala on murroksessa, josta olemme saaneet kuulla jo useiden vuosien ajan. Tiettyjen painopaperilaatujen kysyntä laskee edelleen Suomen päämarkkina-alueilla. Alan muutos muodostaa tarpeen metsistä saatavien tuotteiden sekä palveluiden monipuolistumiselle. Jos pystymme säilyttämään alan keskeiset toimintaedellytykset kilpailukykyisinä, muutos mahdollistaa omalta osaltaan metsiin perustuvan hyvinvoinnin ja kasvun.

Tulevaisuudessa metsistä saadaan raaka-ainetta edelleen nykyisiin tuotteisiin, mutta niiden ohella puuta käytetään yhä enemmän energiantuotannossa, biopolttoaineissa ja esimerkiksi tekstiileiden raaka-aineina. Lisäksi metsien aineettomia arvoja tullaan hyödyntämään tulevaisuudessa entistä enemmän ja niistä tuotteistetaan uusia palveluja. Entistä monipuolisemmat puuperäiset lopputuotteet sekä uudet palveluelinkeinot muodostavat tarpeen nykyistä monipuolisemmalle metsien hoidolle ja käytölle – käytön mukaan. Metsien hoitoa ja käyttöä ei olekaan enää perusteltua ohjata tiukasti yhteen malliin. Myös metsäteollisuuden näkökulmasta metsänkäsittelymenetelmien tulee vastata metsänomistajien tarpeita, jotta metsiä hyödynnettäisiin nykyistä aktiivisemmin. Esimerkiksi erirakenteisen metsän käsittely on hyvä lisä käsittelyvaihtoehtoihin esimerkiksi niille metsänomistajille, jotka korostavat maisema-arvoja. Muutoin tarpeelliset hakkuut voivat jäädä kokonaan tekemättä.

Arvoisa puhemies, hyvät edustajat,

Metsälain uudistamista on tehty pitkäjänteisesti. Lakia on valmisteltu useissa laaja-alaisissa työryhmissä. Valmistelun yhteydessä on pidetty kansalaiskuulemisia sekä keskustelufoorumeja. Valmistelun aikana toteutettiin myös kolme asiantuntijaselvitystä sekä kuultiin laajasti eri alojen asiantuntijoita. Tutkimuksen ja tutkijoiden panostus valmisteluun oli merkittävä.

Metsälain muutosesityksellä pyritään siis vastaamaan koko metsäalan muutokseen, monipuolistamaan metsien käsittelyä metsänomistajien tavoitteiden mukaisesti ja sitä kautta aktivoimaan omistajia metsiensä hyvään hoitoon ja parantamaan koko alan kannattavuutta ja kilpailukykyä, unohtamatta metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehtimista. Lakiesitys onkin varsin kokonaisvaltainen ja monipuolisesti alaa kehittävä ehdotus, johon alan keskeiset toimijat ovat vahvasti sitoutuneet.