MMM nimesi merkittävät tulvariskialueet 2018–2024
Suomessa on maa- ja metsätalousministeriön (MMM) tänään antaman nimeämispäätöksen mukaan yhteensä 22 merkittävää tulvariskialuetta. Sisävesistöjen varrella alueista sijaitsee 17 ja meren rannikolla viisi. Tulvariskialueille asetettiin tänään myös tulvaryhmät, joiden tehtävänä on määrittää tavoitteet tulvariskien hallinnalle sekä vastata tulvakarttojen päivittämisestä, riskienhallintasuunnitelmien tekemisestä ja käytännön toimenpiteistä riskien vähentämiseksi.
Merkittävät tulvariskialueet nimettiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) tekemien ehdotusten perusteella. ELY-keskusten ehdotukset perustuivat puolestaan tuoreisiin vuoden 2018 aikana tehtyihin arvioihin, joissa kaikki Suomen vesistöalueiden ja merenrannikon tulvariskit arvioitiin uudelleen yhtenäisin perustein.
Arviointiperusteissa otettiin huomioon sekä tulvien todennäköisyys että niiden mahdolliset vahingolliset seuraukset yleiseltä kannalta katsoen. Vahingollisuuskriteereitä olivat muun muassa alueen asukasmäärä sekä vesi- ja energiahuollon kaltaisten välttämättömyyspalvelujen määrä tulva-alueella.
Aiemmasta, vuonna 2011 toteutetusta arvioinnista poiketen arvioinnissa huomioitiin tällä kertaa myös ilmastonmuutoksen vaikutus, koetut tulvatilanteet, tarkentuneet paikka- ja muut tiedot sekä jo toteutetut tulvariskien hallinnan toimenpiteet.
Suurimmat riskit edelleen Porissa ja Rovaniemellä
Vesistön tulvimisesta aiheutuu edelleen suurimmat riskit Kokemäenjoen varrella sijaitsevassa Porissa ja Kemijoen varrella sijaitsevalla Rovaniemellä. Meriveden noususta aiheutuu puolestaan merkittäviä riskejä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Merkittävillä tulvariskialueilla tulva voi pahimmillaan koskettaa yhteensä noin 40 000 asukasta ja 25 000 rakennusta.
Jo toteutuneiden, vuosien 2012–2013 tulvien takia uusiksi alueiksi nimettiin Lapväärtti ja Pyhäjoen alaosa ja tarkentuneiden vahinkoarviotietojen perusteella Kemin kaupunki. Tarkentuneet vahinkotiedot osoittivat myös, että tulvariski on aikaisempaa, kuuden vuoden takaista arviota pienempi Jyväskylässä sekä Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueilla, minkä takia nämä alueet jäivät nyt pois merkittävien alueiden joukosta. Salo jäi puolestaan pois sen takia, että Uskelanjoen jääpatojen torjuntatoimet ovat edenneet onnistuneesti.
Varautumisen merkitys korostuu jatkossa yhä enemmän
Yhteiskunnan varautuminen sää- ja vesiolojen muutoksiin sekä ääri-ilmiöihin on yhä tärkeämpää. Ilmastonmuutoksen ohella varautumistarpeeseen vaikuttavat muun muassa rakentamisen lisääntyminen ja teknistyminen sekä yleistyvä monipaikkainen asuminen ja työskentely.
Tulvariski voi Suomen ympäristökeskuksen tänään julkaiseman raportin mukaan kasvaa pitkällä aikavälillä merkittävästi myös alueellisen kehityksen ja väestönkehityksen seurauksena. Erityistä huomiota tulee jo lyhyellä aikavälillä kiinnittää tulva-alueilla asuvan ikääntyvän väestön asemaan.
Vesistötulvien lisäksi on tarpeen varautua myös rankkasateiden ja sulamisvesien aiheuttamiin hulevesi-tulviin. Kunnat ovat tänä vuonna arvioineet hulevesistä aiheutuvia tulvariskejä taajamissa ja päättävät tarvittaessa alueiden nimeämisestä merkittäviksi hulevesitulvariskikohteiksi.
Tulvariskien hallinnan suunnittelu perustuu EU:n tulvadirektiiviin sekä lakiin (620/2010) ja asetukseen (659/2010) tulvariskien hallinnasta. Säännösten tavoitteena on vähentää tulvista ihmisten terveydelle, ympäristölle, kulttuuriperinnölle ja taloudelliselle toiminnalle aiheutuvia vahinkoja yhtenäisellä ja systemaattisella tavalla.
Lisätietoja merkittävistä tulvariskialueista ja niiden ominaisuuksista saa alueiden ELY-keskuksista. Valtakunnallista yhteenvetotietoa sekä arvioita tulvariskin kehittymisestä saa Suomen ympäristökeskuksesta.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Neuvotteleva virkamies Ville Keskisarja, puh. +358 295 162 390
Lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, puh. +358 295 162 456
Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@mmm.fi
