Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Neljä aluetta Suomessa saa tautivapaan aseman lohikalojen IHN-taudin osalta

Maa- ja metsätalousministeriö
15.9.2021 13.51
Uutinen

Neljä aluetta saa tautivapaan aseman lohikalojen tarttuvan vertamuodostavan kudoksen kuolion eli IHN-taudin osalta 15. syyskuuta. Alueet sijaitsevat Iissä, Tervossa, Kaavilla ja Nurmeksessa.

Suomessa todettiin IHN-tautia ensimmäisen kerran vuoden 2017 lopussa. Tervossa sijaitseva kirjolohen poikaslaitoksesta tauti oli levinnyt kirjolohen poikasten mukana kalojen pitopaikkoihin Iihin, Kaaville ja Nurmekseen. Tauti todettiin myös toisessa Tervossa sijaitsevassa pitopaikassa. Taudin alkuperän selvityksessä ei selvinnyt se mistä tai kumpaan Tervossa sijaitsevista pitopaikoista virus ensin tuli.

Tauti hävitettiin lopettamalla tai teurastamalla tartunnan saaneiden pitopaikkojen kaikki kalat sekä puhdistamalla ja desinfioimalla laitosten rakenteet. Tämän jälkeen laitokset pidettiin ensin tyhjillään kaloista, minkä jälkeen niissä sekä ympäröivällä alueella on suoritettu seurantatutkimuksia sen selvittämiseksi, esiintyykö alueella edelleen IHN-tautia. Uusia tautitapauksia ei ole ilmennyt.

Suomi teki Euroopan unionin lainsäädännön mukaisen alustavan julistuksen alueiden tautivapaudesta heinäkuun alussa 2021. Euroopan komissio tai muut jäsenvaltiot eivät esittäneet huolenaiheita alustavista julistuksista 60 päivän kuluessa alustavien julistusten julkaisemisesta. Alueiden tautivapaus voitiin näin ollen vahvistaa MMM:n asetusmuutoksella (819/2021).

Suomi ei kuitenkaan ole kokonaan vapaa IHN-taudista, koska Ahvenanmaalla todettiin ensimmäistä kertaa IHN-tautia kirjolohissa kahdessa kalanviljelylaitoksessa toukokuussa 2021. Tauti tuli alueelle Tanskasta tuotujen kirjolohenpoikasten mukana. Virus on eri tyyppiä kuin aikaisemmassa epidemiassa levinnyt virus, eikä epidemioilla ole tekemistä keskenään. Ahvenanmaalla sijaitsevat pitopaikat on nyt tyhjennetty kirjolohista ja rakenteiden puhdistus ja desinfektio ovat menossa.

IHN on lohikalojen tauti. Virus voi kuitenkin tarttua myös muihin kalalajeihin, esimerkiksi särkikaloihin. Virus ei tartu muihin eläimiin kuin kaloihin, eikä kalan tartunta aiheuta kalaa syövälle ihmiselle tai muulle tasalämpöiselle eläimelle, kuten koiralle tai kissalle, mitään terveysvaaraa.
Sairaat kalat ovat tyypillisesti tummia väriltään ja saattavat uida epänormaalisti tehden esimerkiksi spiraalimaisia tai syöksähteleviä uintiliikkeitä. Oireina ovat anemia, nesteen kertyminen vatsaonteloon ja pistemäiset verenvuodot erityisesti vatsaontelon rasvassa ja uimarakossa. On huomattava, että samankaltaisia oireita aiheuttavat myös muut kalataudit eikä diagnoosia voi tehdä kalan oireiden tai havaittujen muutosten perusteella.

IHN aiheuttaa kuolleisuutta yleensä alle kahden kuukauden ikäisillä kaloilla. Tauti aiheuttaa oireita erityisesti, kun veden lämpötila on 10–15 astetta.

Jos toimija tai muu luonnollinen henkilö, joka osallistuu kalojen tutkimiseen, hoitoon, käsittelyyn, kuljetukseen, lopetukseen, teurastukseen, pyyntiin tai tarkkailuun epäilee IHN-tautia, hänen on eläintautilain (76/2021) 19 §:n nojalla ilmoitettava asiasta kunnaneläinlääkärille tai aluehallintovirastolle.

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Kajsa Hakulin, puh. 02951 62361, sähköposti: [email protected]
 

Eläimet ja kasvit Kalat