Opiskelijat maatalouden riskienhallinnan äärellä
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelijat tekivät yhteistyöprojektin maa- ja metsätalousministeriön kanssa keväällä 2018. Projektin aiheena oli maatilojen riskien hallinta satovuonna 2017.
Opiskelijat kuuntelivat viljelijöiden tuoreita näkemyksiä siitä, minkälaiset ovat heidän mahdollisuutensa varautua elinkeinonsa riskeihin. Projektissa haastateltiin kymmenen viljelijää Etelä-Pohjanmaalta ja Kymenlaaksosta. Kuten arvata saattoi, erityisesti sääolojen aiheuttamat haasteet nousivat esiin keskusteluissa. Projektissa kartoitettiin tilojen keinoja hallita sääriskiä ja minimoida vahinkoja riskien realisoituessa, mutta myös viljelijöiden toiveita yhteiskunnan tuen tarpeesta.
Haastatteluissa nousi esille pitkälti ennestään tunnettuja asioita. Pellon kasvukunnon ylläpitäminen ja parantaminen ovat avainasemassa ilmastollisiin riskitekijöihin varauduttaessa. Lisäksi oikeat kasvilajien ja -lajikkeiden valinnat edesauttavat riskien minimointia. Viljelijät toivoivat ulkopuolisilta tahoilta neuvontaa ja kannustusta viljelyn monipuolistamisessa ja maan kasvukunnosta huolehtimisessa esimerkiksi tukien muodossa. Yhteiskunnallisiin toimiin toivottiin järkevyyttä, sujuvuutta sekä tilojen erilaisten tilanteiden ymmärtämistä ja varsinkin jatkuvuutta. Esimerkiksi viiden vuoden mittainen tukikausi koettiin monella tilalla kovin lyhyeksi ajaksi, kun puhutaan tilan tulevaisuuden suunnittelusta.
Vuoden 2017 kasvukausi aiheutti laadullisia ja määrällisiä satotappioita kaikilla haastatelluilla tiloilla. Suurimmalla osalla tiloista eniten päänvaivaa aiheuttivat vähäiset ja lyhyet puintipäivät. Lisäksi kaikille lohkoille ei päästy peltojen märkyyden vuoksi. Lyhyellä aikavälillä tiloilla koettiin tärkeimmiksi riskienhallinnan keinoiksi muun muassa ojituksien parantaminen ja kasvilaji- ja -lajikevalinnat. Tukikauden ylittävistä toimenpiteistä toivottiin puolestaan muun muassa tilojen välisen yhteistyön kehittämistä. Myös markkinatilanteeseen kaivattiin muutosta. Kaupan keskeistä asemaa pidettiin epäreiluna ja kotimaisille maataloustuotteille haluttiin korkeampia tuottajahintoja.
Ehkä hieman yllättäenkin tärkeänä pidettiin sosiaalisia varautumismahdollisuuksia, kuten tilojen välistä yhteistyötä, sekä toisilta viljelijöiltä saatua vertaistukea. Erityisesti opiskelijoiden kurssityöpajassa pohdittiin johtajuuden ulottuvuuksia ja vuorovaikutuksen tärkeyttä. Lopulta monessa tilojen sisäisessä riskien hallinnan keinossa olikin kyse juuri siitä, miten tilaa lopulta johdetaan eli minkälaisia toimia päätetään tehdä.
Projektin toteuttaminen yhdessä ministeriön kanssa koettiin ryhmässä mielekkääksi ja annettu aihe kiinnosti kovasti. Toivottavasti ministeriöstä pystytään tarjoamaan vastaavia mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa. Yhteistyö ministeriön kanssa sujui jouhevasti.
Uutisen ovat kirjoittaneet Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelijat Maat-005-projektikurssilla.
