Ota kantaa haitallisten vieraslajien torjuntaan
Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja ja mielipiteitä siitä, miten haitallisia vieraslajeja voidaan parhaiten torjua. Suunnitelmaehdotuksessa esitetään erilaisia torjuntatoimia ja niiden toteuttajia. Määräaika lausunnoille ja mielipiteille on 22.3.2021. Haitalliset vieraslajit ovat yksi suurimmista uhkatekijöistä luonnon monimuotoisuudelle, jonka vuoksi niiden torjunta on tärkeä ympäristöteko.
Torjuttavat vieraslajit on määritelty EU:n vieraslajiluettelossa sekä Suomen kansallisessa vieraslajiluettelossa. Vieraslajeja on Euroopassa tuhansia, mutta vain osa niistä aiheuttaa niin merkittäviä haittoja, että niiden aktiivista torjuntaa pidetään tarpeellisena. Haitallinen vieraslaji voi joko kokonaan syrjäyttää tai yksipuolistaa alkuperäislajistoa, levittää tauteja tai loisia tai esimerkiksi haitata alueiden virkistyskäyttöä. Lisäksi vieraslajit voivat haitata maa- ja metsätalouden sekä riista-, kala- ja porotalouden harjoittamista.
Vieraslajiluetteloon 17 uutta lajia – Aurinkoahven jo laajasti Suomessa luontoon levinnyt
Jokaista vieraslajia varten on määritelty omat torjuntatoimet, jotka löytyvät maa- ja metsätalousministeriön hallintasuunnitelmista. Nyt tarvitaan yksi hallintasuunnitelma lisää, koska EU:n vieraslajiluetteloa on täydennetty 17 uudella lajilla, jotka ovat aurinkoahven, brasilianvesiasteri, haisujumaltenpuu ja japaninhumala, ilmapalloköynnös, kampakiipijäsaniainen, kapinnyppyheinä, kiinanpensasapila, kiinantalipuu, meksikonmeskite, oranssivarrasheinä, poimukellussaniainen, rusopampaheinä, siniakaasia, juovakorallimonni, sekä pihamaina ja uudenseelanninlattana.
Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan akvaariokalana tunnettu aurinkoahven on levinnyt Suomessa paljon laajemmalle kuin aiemmin ajateltiin. Lajia on löydetty Varsinais-Suomessa ainakin yhdeksän kunnan alueelta.
Luonnonvarakeskus on laatinut hallintasuunnitelmaa varten tuoreen selvityksen, josta käy ilmi näiden 17 lajin levinneisyys Suomessa sekä ehdotuksia niiden kustannustehokkaiksi torjuntakeinoiksi. Tarkoituksena on ohjata vieraslajien torjunta sinne, missä siitä saadaan paras hyöty. Suunnitelmassa kerrotaan miten, missä ja millä aikataululla eri vieraslajeja kannattaa torjua sekä mitä viranomaisia ja yhteistyökumppaneita torjunnassa tarvitaan.
Vieraslajihavainnot voi ilmoittaa verkossa
Vieraslajien torjuntaan tarvitaan viranomaisten lisäksi tavallisia kansalaisia. Omat vieraslajihavainnot voi ilmoittaa vieraslajiportaaliin, joka löytyy osoitteesta vieraslajit.fi. Myös kuntia ja maanomistajia kannustetaan ottamaan vastuu maillaan olevien vieraslajien torjunnasta.
Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön, eikä niitä saa tuoda maahan, myydä, kasvattaa tai pitää hallussa. Poikkeuksena ovat sellaiset vieraslajieläimet, joita on pidetty lemmikkinä jo ennen kuin laji on otettu mukaan kansalliseen tai EU:n vieraslajiluetteloon. Omistaja saa silloin pitää vieraslajilemmikin sen luonnolliseen kuolemaan saakka mutta hänen pitää varmistaa, ettei lemmikki pääse lisääntymään eikä karkaamaan.
- Lausuntopyyntö
- Luonnonvarakeskuksen selvitysraportti: Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi EU-luettelon toisen täydennysluettelon lajeille
- Vieraslajit.fi –sivusto
- Vieraslajien hallintasuunnitelmat I, III ja III
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies, Johanna Niemivuo-Lahti, p. 0295 162 259, johanna.niemivuo-lahti(at)mmm.fi
