Parannuksia sikojen hyvinvointiin

– On tärkeää, että tämä pitkään valmisteltu asetus saatiin valmiiksi. Se parantaa entisestään sikojen hyvinvoinnin tasoa, joka on kansainvälisessä vertailussa korkea jo nyt. Asetus myös selkeyttää karsinan betonisen rakolattian palkkien ja rakojen mittavaatimuksia, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen.

Asetus lisää emakoiden ja ensikoiden sekä vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kasvatussikojen ryhmäkarsinoiden pinta-alavaatimuksia. Pinta-alan lisääminen edistää sikojen mahdollisuuksia lajinomaisten käyttäytymistarpeiden toteuttamiseen ja ehkäisee ahtaudesta aiheutuvia hyvinvointiongelmia, kuten hännänpurentaa.

Asetus kieltää perinteisten kokoritilälattioiden käyttämisen. Kiinteäpohjaisen lattia-alan lisääminen mahdollistaa runsaamman pesänrakennus- tai tonkimismateriaalin ja kuivikkeiden käytön sekä kiinteän makuualueen sioille. Tämä lisää sikojen mahdollisuuksia toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan. Kokoritilälattioiden kiellon tavoitteena on vähentää esimerkiksi hännänpurennan, lapapaiseiden ja jalkaongelmien riskiä.

Uudella vaatimuksella sairaskarsinoiden vähimmäispinta-alasta varmistetaan, että sikalassa on riittävästi tilaa hoitaa sairaita ja vahingoittuneita sikoja. Tämä edesauttaa hoidon tehoa ja vähentää sikojen lopetus- ja poistotarvetta.

Uusi vaatimus luonnonvalosta kaikissa sikalan osastoissa edistää sikojen vastustuskykyä ja vuorokausirytmin ylläpitoa. Lisäksi luonnonvalo toimii sikojen virikkeenä. Luonnonvalo parantaa myös sikalanhoitajan työviihtyvyyttä.

Uusi asetus edellyttää myös pesäntekomateriaalin antamista porsivalle emakolle ja ensikolle lannanpoistojärjestelmästä riippumatta. Tämä mahdollistaa emakoiden ja ensikoiden lajinomaisen pesänrakennuskäyttäytymisen. Pesäntekomateriaalin käyttö lyhentää porsimisaikaa ja vähentää porsaskuolleisuutta porsimisen yhteydessä.

Uudet vaatimukset aiheuttavat merkittäviä taloudellisia kustannuksia sikaloille. Tämän vuoksi sikaloiden lattiarakennetta sekä emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinaa koskevilla vaatimuksilla on 15 vuoden siirtymäaika. Muilla uusilla vaatimuksilla on viiden vuoden siirtymäaika. Siirtymäajat eivät kuitenkaan koske sikalaa, jos se peruskorjataan tai jos rakennetaan kokonaan uusi sikala.

Lisäksi asetuksen säädöstaso on muutettu aiemmasta ministeriön asetuksesta. Tässä yhteydessä suurin osa asetuksen sisällöstä on säilynyt entisellään. Ministeriön asetuksessa olleet kursiivilla kirjoitetut suositukset on jätetty pois uudesta valtioneuvoston asetuksesta. Muutoksen tavoitteena on muuttaa sikojen suojelua koskevan säädöksen säädöstaso siten, että se vastaa perustuslaissa asetettuja vaatimuksia.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
eläinlääkintöylitarkastaja Susanna Ahlström, puh. 0295 16 2436