Pelson vankilan geenipankkikarjalle etsitään uutta hoitopaikkaa.

Maa- ja metsätalousministeriö etsii Vaalan kunnassa sijaitsevan Pelson vankilatilan lehmille ja lampaille uutta hoitopaikkaa. Menettelystä on sovittu oikeusministeriön ja Rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Uusi kasvattaja saa eläimet vastikkeetta.

Vaalassa sijaitsevan Pelson vankilan sulkemispäätös lopettaa samalla myös laitoksen maatilatoiminnan. Vankilan maatilalle sijoitetut alkuperäisrotujen geenipankkikarjat tarvitsevat siksi uuden sijoituspaikan vuoteen 2022 loppuun mennessä. MMM on käynnistänyt haun geenipankkikarjojen kasvattajaksi.

Sijoitettavana on niin lehmiä kuin lampaitakin. Vankilan geenipankkikarjaan kuuluu nyt noin 55 lapinlehmää (pohjoissuomenkarja), 60 hiehoa ja lehmävasikkaa. Lammasgeenipankkiin kuuluu noin 680 uuhta ja karitsaa. Lampaat ovat roduiltaan suomenlampaita ja kainuunharmaslampaita.

-Tavoitteena on, että alkuperäisrotusopimukseen sisältyvät kaikki lypsylehmät, lehmävasikat ja erikseen valittavat jalostussonnit sijoitetaan uuteen paikkaan, sanoo MMM:n neuvotteleva virkamies Tuula Pehu.

Vastaavasti alkuperäisten lammasrotujen elävän geenipankin ydinosa pyritään vastaavasti sijoittamaan yhdelle ja samalle tilalle. Tarvittaessa kysymykseen voi tulla myös useampi uusi kasvattaja.

Uudelta säilyttäjältä edellytetään osallistumista Kansalliseen geenivaraohjelmaan
 

-Pelsossa lehmikarja on elänyt pihatossa ja saanut ulkoilla vapaasti. Samaa toivotaan myös uudelta kasvattajalta, sanoo Pelson vankilan tilanhoitaja Reijo Virkkunen. 

Kasvattajalta vaaditaan pitkää sitoutumista eläintenhoitoon. Geenipankkitoiminnan yhteistyösopimus tehdään vähintään 10 vuoden ajaksi. Pelson vankila luovuttaa geenipankkikarjat vastikkeetta uudelle kasvattajalle, jonka on sitouduttava noudattamaan Kansallista geenivaraohjelmaa, sanoo neuvotteleva virkamies Tuula Pehu.

Päätarkoitus eläinten hoidolla on geneettisen monimuotoisuuden ylläpitäminen, myös lihan ja maidon tuottaminen on kuitenkin mahdollista.
- Maidon ja naudanlihan tulee olla luonnonmukaisesti tuotettua. mutta lampaat ovat tavanomaisessa tuotannossa, kertoo Virkkunen

Uuden tilan toivotaan ensisijaisesti löytyvän Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun tai Lapin alueelta. Tilan tulisi ottaa eläimet vastaan vuoden 2022 loppuun mennessä.

Eläinten kasvattamisessa uusi kasvattaja tekee tiivistä yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa. Luke vastaa Suomen kansallisen geenivaraohjelman koordinaatiosta. Eläimistä muun muassa kerätään geneettistä materiaalia pakastettavaksi eläingeenivarojen pitkäaikaissäilytystä varten. Yhteistyö kehitys- ja tutkimushankkeissa Luken kanssa on myös toivottavaa.

Virallinen hakuilmoitus geenipankkikarjan hakemista on julkaistu tänään 12.4 maa- ja metsätalousministeriön sivuilla