Harvaan asutun maaseudun parlamentaarinen työryhmä vaatii:
Poliisille myönnetyt Harva-lisämäärärahat kohdistettava harvaan asutun maaseudun turvallisuuden parantamiseen
- Tarvitsemme lisää poliiseja harvaan asutuille alueilla, täsmentää puheenjohtaja Anne Kalmari.
Harvaan asutun maaseudun parlamentaarinen työryhmä kuuli kokouksessaan 21.11.2018 turvallisuuspalvelujen osalta sekä poliisia että rajavartiolaitosta. Harvaan asutulla maaseudulla kiireellistä apua saa odottaa paikoin yli tunnin. Pääkaupunkiseudulla poliisi on keskimäärin paikalla viidessä minuutissa. Avun viivästyminen johtaa paitsi turvallisuuden heikkenemiseen, myös siihen, etteivät asukkaat ota yhteyttä poliisiin hätätilanteessa. Monin paikoin harva-alueella turistikeskukset vaativat poliisin resurssia ja näin ollen paikalliset voivat jäädä ilman poliisipalveluja. Kiireellisen avun saannin viivästyminen voi lisätä myös oman käden oikeuden käyttämistä.
Hallitus on ehdottanut vuoden 2019 valtion talousarvioon lisämäärärahan 3,3 miljoonaa euroa palvelutason kannalta haasteellisille ja harvaan asutuille alueille (Harva-raha) harvaan asuttujen alueiden poliisipalveluiden parantamiseen.
Poliisin mukaan uusi Harva-rahoitus on tarkoitus kohdentaa poliisilaitoksille painottaen niitä laitoksia, joilla on ollut eniten haasteita toimintavalmiusajoissa. Paikallispoliisin yksiköille (pl. pääkaupunkiseutu) jaettaisiin lisäresursseja 33 henkilötyövuotta (1,8 miljoonaa euroa). Lisäksi tukea ohjattaisiin muuhun toimintaan harvaan asutuilla alueilla liittyviin kuluihin kuten päivärahoihin ja polttoaine- ym. kuluihin (1,4 miljoonaa euroa). Rahoitus on kertaluonteinen eikä sitä Poliisin mukaan näin ollen voida käyttää vakinaisten virkojen perustamiseen.
Poliisin mukaan määrärahan avulla nykyinen palvelutaso on mahdollista säilyttää vielä ensi vuoden. Tulevina vuosina avun saamiseen kuluva aika todennäköisesti pitenee harvaan asutuilla alueilla entisestään, mikäli rahoituskehys jää nykytasolle.
Harvaan asutun maaseudun parlamentaarinen työryhmä tiedostaa hyvin Poliisin haastavan resurssitilanteen. Saadun selvityksen perusteella voidaan todeta, että tosiasiassa lisämäärärahalla katetaan jo nyt syntynyttä vajetta eikä se todennäköisesti tule näkymään uusina poliiseina harvaan asutuilla alueilla.
Lisämääräraha luo kyllä edellytyksiä parempaan valmiuteen sekä partiointiin, mutta se ei riitä. Kyse on kansalaisten perustuslaillisesta oikeudesta turvallisuuteen. Tarvitsemme harvaan asutulle alueelle lisää poliiseja välittömästi. Siihen eduskunnan lisämääräraha on myös tarkoitettu. Tarvitsemme lisäksi pitkäjänteistä harvaan asutulle alueelle kohdennettua rahoitusta. Sisäministeriön tulee valvoa, että harvaan asutulle alueelle kohdennetut rahat menevät sinne, minne ne on tarkoitettu.
Ongelmana on myös se, ettei poliisien määrä riitä mahdollisiin lisävirkoihin. Tällä hetkellä lähes jokainen poliisi on jo työssä. Myöskään nykyiseen 400 opetuspaikkaan ei saada riittävästi sopivia hakijoita. Poliisikoulutuksen houkuttelevuutta tulee parantaa ja opintososiaaliset etuudet tulee palauttaa. Poliisikoulutuksen oppilaspaikkoja tulee pitkällä tähtäimellä lisätä.
Lisätietoja:
kansanedustaja Anne Kalmari, puheenjohtaja, p. 09 432 3073, Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä
kaupunginjohtaja Tytti Määttä, varapuheenjohtaja, p. 044 725 5220, Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä
neuvotteleva virkamies Christell Åström, sihteeri, p. 029 516 2030, maa- ja metsätalousministeriö
erityisasiantuntija Tarja Lukkari, sihteeri, p. 0400 372 082, Harvaan asutun maaseudun verkosto
Valtioneuvosto asetti 19.10.2017 Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän Suomen harvaan asuttujen alueiden mahdollisuuksien parantamiseksi. Työryhmä on asetettu toimikaudelle 1.11.2017–30.9.2019. Työn pohjana on vuonna 2017 julkaistu Harvaan asutun maaseudun kehittämisstrategia 2017-2020. Työryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Anne Kalmari.
