Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Reijo Karhisen vetämä yhteinen ruokapöytä valmistautuu puolivälin tarkasteluun – kysyntälähtöisyys keskiöön

Maa- ja metsätalousministeriö
13.4.2021 12.52
Uutinen
Reijo Karhinen (kuva: Pekka Väisänen)

Vuorineuvos Reijo Karhisen vetämä Yhteinen ruokapöytä-keskustelufoorumi valmistautuu puoliväliarvionsa tekemiseen kesäkuussa. Viimeisin kokous pidettiin viime perjantaina. Karhinen on entistä tyytyväisempi ryhmän työhön. Nyt pöydällä on pohdinta, miten saada ruokajärjestelmästä entistä asiakas- ja kysyntälähtöisempi.

Asiakaslähtöisestä ruokajärjestelmästä keskusteltiin perjantaina, ja keskustelua jatketaan. ”Tähän saakka asiakkaan ääni ei ole ehkä kirkkaana kuulunut läpi koko ketjun – aina tuottajalle saakka.  2020-luvun asiakas on vahva murrosvoima kaikilla elämän aloilla. Myös ruokajärjestelmässä. Kuluttajien valinnat arvopohjaistuvat, kuluttajien halu yksilöllisiin ravitsemusratkaisuihin kasvaa. Digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia valintojen tekemiseen. Huomisen asiakasta on kuunneltava herkällä korvalla”, Reijo Karhinen luonnehtii.

Samat asiat nousivat keskusteluun Karhisen selvityksessä valtioneuvostolle vuonna 2019 (Uusi alku: Maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino). Nyt keskustelun edelleen syventämiseen on mainio tilaisuus, kun Karhisella on yhteisen pöydän ääressä ”Suomen ruokajärjestelmän hallitus” eli mukana on järeä joukko joka edustaa Suomen keskeisiä tahoja puhuttaessa ruuasta eli sen tuottamisesta, jalostamisesta ja jakelusta sekä kuluttamisesta. 

”Meidän perinteinen vahva osuuskuntapohjainen toimintamalli alkutuotannossa on perustunut siihen, että kaikelle mitä tuotetaan on markkinat. Nyt ollaan kulttuurin murroksessa: Ruokajärjestelmän eri osiin on nyt saatava uudella tavalla tuoretta tietoa kuluttajan tarpeista ja toiveista.”

Karhisen mukaan keskustelufoorumin työn onnistumisessa on tärkeää se, että jokainen jäsen jättää oman päällystakkinsa naulakkoon ja on valmis antamaan oman asiantuntemuksensa koko ruokajärjestelmän kehittämiseen. Tässä suhteessa on päästy eteenpäin. ”Hyvänä mittarina onnistumisesta on omassa henkilökohtaisessa arvioinnissani se, onko foorumin kokouksiin kivaa ja mielenkiintoista tulla. Ja näin on ollut”, Karhinen sanoo.

Uutta virtaa saatiin perjantaina, kun ministeri Jari Leppä muistutti ajankohtaiskatsauksessaan YRP:lle, että Suomi on aivan äskettäin todettu maailman parhaaksi maaksi ruokaturvassa, jota on arvioitu yli 50:llä kriteerillä.  ”Yhdessä totesimmekin, että tämä tunnustus antaa loistavat edellytykset muun muassa maabrändityölle. Ruokaturvamme on olemassa oleva kansallinen vahvuutemme, jonka varaan tulisi enemmänkin rakentaa Suomi –kuvaa”, Karhinen toteaa.

Reijo Karhinen on muutenkin iloinen ministeri Lepän tuesta ja panoksesta yhteisen ruokapöydän työssä. ”Parempaa tukea en henkilökohtaisesti olisi voinut saada.  Ministeri näkee uskomattoman paljon vaivaa ja uhraa aikaansa työmme onnistumiseen”, Karhinen sanoo.

Reijo Karhisen intohimona ovat vanhat hirsirakennukset. Tässä talossa on puitu yhteistä ruokapöytää ministeri Lepän kanssa, Karhinen kertoo.

Kalasta tiedon hyödyntämisen ”kasvot”

Tiedon hyödyntäminen oli YRP:n perjantain kokouksen toinen iso teema. Pilotiksi siinä ja nimenomaan läpi koko ketjun ulottuvassa tarkastelussa nousi kotimainen kala ja sen liikkeet kalastajalta kuluttajalle.  ”Tiedon hyödyntäminen tavalla, että datasta oikeasti saadaan uusi taloudellista menestystä lisäävä tekijä on haastava kokonaisuus kaikkialla yhteiskunnassa. Tiedon hyödyntämiseen liittyy paljon odotuksia, joita tässä pilotissa voidaan testata hyvin rajattavassa ketjussa ja myöhemmin hyödyntää muissa tuotteissa. Oppiminen jatkoa varten on tässä tosi oleellista”, Karhinen kiteyttää.

Neuvotteleva virkamies Timo Halonen MMM:stä esitteli visiota tiedon hyödyntämisestä koko kalaketjussa tuottajalta jalostukseen, kauppaan ja kuluttajalle asti. Jos esimerkiksi saalistiedot tulisivat suoraan kalastajalta ja jaettaisiin koko ketjuun, kaikki hyötyisivät ja jäljitettävyys ja vastuullisuus paranisi. Kalan alkuperä ja reitti kirkastuisi.  Myös viranomaistyö helpottuisi. Toisaalta kysyntää ja tarjontaa voitaisiin ennakoita ja hävikkiä siten pienentää.

Halosen vision mukaisia toimenpiteitä pilotoidaan jo Itä-Suomen alueella Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa. Tuotoksena syntyy yhteinen tietoalusta kala-arvoketjun tiedon hallintaan ja välitykseen sekä näkemys tiedon hyödyntämisen uusista mahdollisuuksista.