Ruokohelven viljelyala noussut nopeasti Suomessa

Ruokohelven tuen nousu rehuviljan tasolle on lisännyt kiinnostusta kasvia kohtaan. Viljelyn laajentuessa esiin on noussut muutamia tuotantoteknisiä ongelmia, jotka saattavat hidastaa sopimusalojen kasvua ainakin väliaikaisesti. Ongelmia ovat aiheuttaneet kevään hankalat korjuuolosuhteet, suuri sadonkorjuuhävikki, ruokohelpipaalien kuljetuksen kannattavuus, sadon varastointi sekä murskaus- ja sekoitustekniikan puutteet. Jaosto pitää tärkeänä, että kehitystyötä ja -varoja suunnataan ongelmien ratkaisuun.

Olkien energiakäyttö ei ole lisääntynyt merkittävästi vuoden 2005 aikana, mutta käytön lisäämistä tutkitaan eri tahoilla. Oljen käyttöä rajoittavat etenkin sen polttoon liittyvät tekniset ongelmat. Viljan käyttö energiaksi on toistaiseksi Suomessa melko vähäistä, mutta kiinnostus maatilapolttoon on jatkuvasti lisääntynyt viljan alhaisten markkinahintojen ja öljyn hinnan nousun myötä. Energiakasvien tukeen oikeuttavassa viljelyssä viljeltiin viljaa viime vuonna 370 hehtaarilla. Pääosa alasta oli kauraa.

Ruokohelven, oljen ja viljan lisäksi viljelyyn ei ole tullut juurikaan muita energiakasveja. Mahdollisia tulevaisuuden energiakasveja voisivat olla hamppu ja pellava. Jaoston mielestä pitäisi selvittää näiden tuotantopotentiaali ja käytettävyys energiantuotannossa. Jaosto haluaisi lisätä peltoenergian tuotantoon ja käyttöön liittyvää tiedottamista, neuvontaa ja koulutusta.

Kiinnostus biokaasulaitosten rakentamiseen maatiloille lisääntyy jatkuvasti. Biokaasulaitosten suosiota ovat lisänneet energiakustannusten nousu, lannan käsittely- ja sijoitustarpeet sekä lisätulonlähteiden etsiminen maatiloille. Jaoston raporttiin liittyvä kannattavuusselvitys osoitti, että oman tilan lantaan perustuva biokaasun tuotanto on kannattavaa, jos tilalla on yli tuhat sikaa tai yli sata lehmää. Pienemmilläkin tiloilla tuotanto voi olla kannattavaa, jos laitoksessa poltetaan myös ulkopuolista jätettä tai jos energiaa myydään tilalta.

Peltoenergian ja biokaasun tuotannon ympäristövaikutukset osoittautuivat raporttiin liittyneessä selvityksessä monelta osin positiivisiksi. Monivuotisena kasvina ruokohelven vaikutukset maaperälle ja vesistölle ovat hyvin suotuisat verrattuna yksivuotisiin kasveihin. Biokaasulaitokset tehostavat ravinteiden kierrätystä, jolloin vesistöjen rehevöityminen vähenee. Jaoston mielestä ympäristövaikutuksista tarvittaisiin vielä tarkempaa tutkimusta.

Jaoston on määrä antaa loppuraporttinsa vuoden 2006 lopussa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

maatalousneuvos Taina Vesanto, p. (09) 1605 4240, 040 740 9415

ylitarkastaja Elina Nikkola, p. (09) 1605 2503

>> Toinen väliraportti