Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Selvitys: Epäorgaanisten lannoitteiden tuonnin helpottaminen ei tarjoaisi ratkaisua maatalouden kannattavuusongelmiin

Maa- ja metsätalousministeriö
26.3.2019 14.50
Tiedote

Epäorgaanisten lannoitteiden tuonnin helpottamisella olisi myönteistä, mutta vähäistä vaikutusta maatalouden kannattavuuteen, todetaan asiasta valmistuneessa selvityksessä. Suomalaisten maa-tilojen tuotantokustannuksesta lannoitteiden osuus oli keskimäärin vain noin 4 prosenttia vuonna 2016.

Kielteistä vaikutusta tuonnin helpottamisella saattaisi puolestaan olla kansanterveyteen. Mikäli tuontia helpotettaisiin poistamalla Suomen EU-jäsenyysneuvotteluissa saama kadmium-poikkeus, jo valmiiksi haitallisen korkealla tasolla oleva alle kouluikäisten lasten kadmiumin saanti voisi lisääntyä. Jo nyt alle 3-vuotiaista lapsista 88 prosentin arvioidaan saavan kadmiumia yli turvallisena pidetyn viikkosaannin.

Epäorgaanisten lannoitteiden hinnat ovat vaihdelleet Suomessa suuresti 2000-luvulla. Ajoittaisista hintojen laskuista huolimatta lannoitteiden hinnat ovat olleet jatkuvassa noususuunnassa, ja lannoitteiden hinnat ovatkin nykyisin Suomessa noin kaksinkertaisia verrattuna 2000-luvun alkuun. Lannoitteiden hinnat kääntyivät laskuun Suomessa vuonna 2014, mutta hintojen laskusta huolimatta Suomen lannoitehintataso jäi indeksillä tarkasteltuna EU-maiden korkeimpien joukkoon.

Viljatiloilla lannoitteiden osuus tuotantokustannuksesta vuonna 2016 oli 8 % eli noin 7 000 euroa/tila. Lannoitteiden osuus tarvikekustannuksista oli 20–37 % tuotantosuunnasta riippuen. Vaikka lannoitekustannuksen osuus tarvikekustannuksista voi etenkin viljatilalla olla merkittävä, lannoitteiden hankintahinnan tuntuvakaan lasku ei riittäisi parantamaan maatilojen kannattavuutta olennaisesti.

Suomen lannoitemarkkinoilla on yksi suuri toimija, kaksi suurehkoa ja muutama pienempi toimija. Suurimman toimijan eli Yaran kannattavuus on ollut hyvällä tasolla muihin toimijoihin verrattuna, mikä viittaa siihen, että Yara on pystynyt hyödyntämään vahvaa markkina-asemaansa. Yaralle kilpailuetua on tuottanut myös sen hallinnassa oleva Siilinjärven fosforiraaka-aine-esiintymä, jonka raskasmetallipitoisuudet ovat poikkeuksellisen alhaiset. EU:n valmisteilla olevan lannoitevalmisteasetuksen tiukentuva kadmiumrajoitus todennäköisesti vielä parantaisi Yaran kilpailuasemaa EU:n fosforilannoitemarkkinoilla.

Raskasmetallien enimmäispitoisuusrajoista tinkimättä tuontia voitaisiin helpottaa lähinnä ilmoitusvelvollisuuskäytäntöihin ja tullimaksuihin vaikuttamalla. Myös tuontilannoitteita koskevan yleisen 6,5 % tullin poisto todennäköisesti alentaisi epäorgaanisten lannoitteiden hintoja.

Epäorgaanisten lannoitteiden tuonnin helpottaminen lainsäädännöllisiä esteitä lieventämällä lisäisi epäilemättä kilpailua lannoitemarkkinoilla ja pudottaisi jonkin verran epäorgaanisten lannoitteiden hintoja. Kansanterveydellisistä syistä ei ole kuitenkaan perusteltua helpottaa etenkään epäorgaanisten fosforilannoitteiden maahantuontia lieventämällä Suomen voimassa olevaa kadmiumpoikkeusta. Viljelijöiden saavuttama kannattavuushyöty ei olisi järkevässä suhteessa aiheutuviin kansanterveydellisiin riskeihin.

Selvityksen tekivät yhdessä Luonnonvarakeskus, Ruokavirasto, Suomen ympäristökeskus sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Selvitys:

Mahdollisuudet helpottaa epäorgaanisten lannoitteiden tuontia. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2019:9.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Jyrki Aakkula, Luonnonvarakeskus (Luke), p. 029 532 6045, [email protected]

Neuvotteleva virkamies Pirjo Salminen, maa- ja metsätalousministeriö

p. 029 516 2188, [email protected]