Sikojen ulkotarhoille vaatimukset ja valtion tukea rakentamiseen
Maa- ja metsätalousministeriö sallii suomalaissikojen ulkoilun jatkumisen ensi vuonnakin, kunhan sikatarhojen aidat on rakennettu ministeriön antaman asetuksen ohjeiden mukaan. Hallitus päätti tänään myöntää avustusta tarha-aitojen rakentamiseen.
Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on suojella noin 280 suomalaistilalla ulkoilevia sikoja afrikkalaiselta sikaruttotartunnalta ja siksi sikojen ulkonapito kielletään muissa kuin nyt annettujen vaatimusten mukaan rakennetuissa tarhoissa. Ulkoilevia sikoja suojaamalla turvataan koko sianlihantuotantoketjua.
Ensi vuoden alusta lähtien kaikkien ulkotarhojen pitää olla aidattu yhdellä seuraavista tavoista; olemassa olevan aidan oheen rakennettavalla verkkoaidalla, olemassa olevan aidan kummallekin puolelle asennettavalla sähköaidalla tai muulla vastaavalla, riittävän vankalla rakenteella siten, että villisiat eivät pääse kosketuksiin tarhassa pidettävien sikojen kanssa. Asetuksen liitteessä määritellään verkkoaidan ja sähköaidan tekniset vaatimukset.
Ulkonapitokielto ei koske eläintarhoja eikä kytkettynä ulkoilutettavia sikoja.
Sikojen ulkonapidosta on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille vähintään kaksi kuukautta ennen ulkoiluttamisen aiottua aloittamista. Jos sikoja on tarkoitus pitää ulkona ensi vuoden alussa, pitää asiasta ilmoittaa lokakuun loppuun mennessä. Ilmoitukseen on sisällytettävä selvitys ulkotarhan suojaamista koskevien uusien vaatimusten täyttymisestä.
Valtio myöntää avustusta tarhojen aitaamiseen uusien vaatimusten mukaisiksi. Avustusta myönnetään yhteensä enintään 1,2 miljoonaa euroa. Avustusta myönnettäessä etusijalla ovat lihantuotantoa varten sikoja kasvattavat hakijat.
Avustusta on haettava ELY-keskuksesta viimeistään 30.9.2017. ELY-keskukset myöntävät avustusta jo ennen tätä määräaikaa. Avustuksen myöntämisen ehtona on, että investointia ei ole aloitettu ennen avustushakemuksen vireilletuloa. Tarkemmin avustuksen hakemisesta tiedottaa Maaseutuvirasto. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Mavi ohjeistavat toimeenpanosta tarkemmin.
Afrikkalainen sikarutto on lakisääteisesti vastustettava, helposti leviävä eläintauti. Se on sioille tappava, mutta ei tartu ihmisiin. Suomessa ei ole koskaan tavattu afrikkalaista sikaruttoa, mutta sitä on kasvavissa määrin Suomen lähialueilla Venäjällä ja Baltian maissa, joissa tautisuojausta on tehostettu viime aikoina.
Jos afrikkalainen sikarutto pääsisi Suomeen, koituisi siitä suuret tappiot sikojen menetyksen takia. Lisäksi sianlihan ja muiden elintarvikkeiden vienti vaikeutuisi tuntuvasti tai kävisi kokonaan mahdottomaksi.
Suomen luonnonvarainen villisikakanta on kasvussa. Villisikoja arvellaan olevan noin 3 500 yksilöä. Suurin osa niistä on Kaakkois-Suomessa lähellä Venäjän rajaa. Luonnonvaraisen villisian tihentymiä on myös Länsi-Uudellamaalla ja Lounais-Suomessa. Suomessa tarhataan villisikoja koko maassa, myös sikalatiheillä alueilla Lounais-Suomessa ja Pohjanmaalla.
MMM:n tiedote 5.6.2017
MMM:n asetus 26.6.2017
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Katri Levonen, p. 0295 16 2385 (30.6. asti ja 10.7. lähtien)
apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen, p. 0295162439 (30.6. asti)
Aitaamisavustuksesta: vanhempi hallitussihteeri Jarno Virta, puh. 0295 16 2105 (30.6. asti) etunimi.sukunimi@mmm.fi
