Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus: Hakkuita ja suojelua voidaan lisätä
Kansallinen metsäneuvosto on laatinut Metsäsektorin tulevaisuuskatsauksen perustaksi ensi vuonna tarkistettavalle Kansallinen metsäohjelma 2015:lle. Kotimaisen puun käyttöä voidaan lisätä, kun metsänhoitoon ja metsänparannukseen käytettäviä varoja lisätään.
Ehtyvien luonnonvarojen maailmassa uusiutuvat metsät ja metsäsektori tarjoavat hyvän perustan kestävään kehitykseen. Järkevästi hoitaen Suomen metsien hakkuumahdollisuudet nousevat 66 - 70 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, mikä antaa mahdollisuuksia lisätä puun teollista käyttöä noin 10 miljoonalla kuutiometrillä viime vuosiin verrattuna. Kasvualoja ovat etenkin entistä pidemmälle jalostetut puu- ja paperituotteet sekä metsäenergia, jonka käyttöä voidaan myös lisätä.
Runsaat metsävarat antavat mahdollisuuden kehittää myös metsien monimuotoisuuden suojelua, luontomatkailua ja metsien virkistyskäyttöä. Vuoden 2007 lopulla valmistuu uusi koko Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma samanaikaisesti KMO 2015 tarkistuksen kanssa. Ohjelmaan tullaan sisällyttämään uusia vapaaehtoisia suojelukeinoja, jotka ovat saaneet hyvän vastaanoton Etelä-Suomen METSO -ohjelman kokeiluvaiheen aikana.
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja tukee voimakkaasti metsäneuvoston kantaa kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisen rahoituksen lisäämisestä. Näin voidaan julkisen vallan toimilla kannustaa metsänomistajia toteuttamaan metsänhoitotyöt, jotka ovat metsien korkealle kasvun ja lisääntyvän käytön edellytys. Vuoden 2005 toteutuneeseen rahoitukseen verrattuna lisärahoitustarve on metsien hoito- ja perusparannustöihin 18 miljoonaa euroa ja metsäenergian käytön lisäämiseen 5 miljoonaa euroa.
Metsäteollisuuden kannalta avainasioita ovat kasvavien hakkuumahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen, liikenneverkkojen kunnosta huolehtiminen, energian saatavuus kilpailukykyiseen hintaan sekä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen. Euroopan metsäsektorin teknologiayhteisö (Forest based sector technology platform) on kehittänyt oman kilpailukykyä vahvistavan kehittämisohjelman.
"Metsätalouden suomalainen malli perustuu perhemetsätalouteen, joten entistä urbaanimmassa Suomessa on lisättävä metsänomistajien neuvontaa ja koulutusta. Metsänomistuksen pirstoutuminen tulee estää ja uusia yhteisomistuksen muotoja on haettava aktiivisesti", sanoo ministeri Korkeaoja.
Tulevaisuuskatsauksessa korostetaan myös metsätalouden kannattavuutta, metsien merkitystä aluekehitykselle, työllisyydelle ja yrittäjyydelle, vahvaa metsäsektorin osaamista ja kansainvälisen metsäpolitiikan merkitystä. "On merkittävää, että eri hallinnonalat, yksityinen sektori ja kansalaisjärjestöt ovat perusteellisen valmistelun pohjalta löytäneet yhteisen näkemyksen metsäsektorin tulevaisuudelle", korostaa ministeri Korkeaoja. "Uusi hallitus ottaa ensi keväänä kantaa resursseihin, jotka ovat tarpeen Suomen tärkeimmän uusiutuvan luonnonvaran käytölle ja kehitykselle".
Tulevaisuuskatsaus perustuu poikkeuksellisen laajaan tulevaisuustyöhön, jota on tehty Metsäntutkimuslaitoksessa, Metsäalan tulevaisuusfoorumissa, Päättäjien metsäakatemiassa, metsäsektorin teknologiayhteisön piirissä sekä metsäteollisuuden ja paperiteollisuuden tulevaisuustyöryhmässä. Pohjana ovat myös vuoden 2006 alussa päivitetyt 13 alueellista metsäohjelmaa sekä yleisemmät luonnonvaroihin, energiaan, ilmastoon ja kestävään kehitykseen liittyvät strategiat. Metsäneuvoston tehtävänä on seurata ja ohjata Kansallista metsäohjelmaa ja siihen kuuluu 23 eri ministeriöiden, metsäorganisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen edustajaa.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Ylijohtaja Aarne Reunala, puh. (09) 1605 3350, 0400 437 222
Pääsihteeri Marja Kokkonen, puh. (09) 1605 2923, 040 524 6267
